Sujuvasti nuo Perkon luvut näkyivät taas muuttuvan. Ennen tuommoista sanottiin valehteluksi. Meikäläisenkin metsätilan kasvu lipsahti taas alle kuuden, kun oikeasti se on 7,06 M3/ha, ja toisen tilan osalta 8,04 M3/ha.

Mitä ihmeellistä niissä taimikonhoitokuluissa mahtoi Perkon mielestä olla? Mistä se 30 vuotta taas tuli? Siinä vaiheessahan on tehty jo 2. harvennus.

Tuo Perkon mainitsema pinta-alavero onkin aika mielenkiintoinen juttu. Eikös se jk-metsiä koskenutkaan? Jaksolliseen metsään kun teki aukon, sai ko. alueen määräajaksi verovapaasi. Esim. minä en maksanut lähellekään täyttä pinta-alaveroa koko sinä aikana kun olin pinta-alaverossa 21 vuotta, eli vuosina 1984-2005.

Hyvä kysymys. Jo ennen jk sulkua kuusen suojuspuuhakkuut kuuluivat jaksottaiseen metsänhoitoon. Toisaalta siihen aikaan metsänhoitoa ei vielä eriytetty, vaan metsää käsiteltiin sen mukaan mitä vastaan tuli. Metsänhoidon eriyttäminen toteutui vasta sen jälkeen, kun hoitomuotona jatkuva kasvatus asetettiin sulkuun.

Jos termejä käytetään oikein, suojuspuuhakkuu on ikään kuin tiheä siemenpuusto, ei jk-metsä. Visakallon suojuspuusto oli siis lähinnä nykyistä jk:ta

Ei ole.  Suojuspuuhakkuussa jätetään parhaat puut siementämään ja kun taimikko on syntynyt, niin suojuspuut hakataan pois.  Tämän jälkeen metsälö kasvatetaan tasaikäisenä päätehakkuuseen  peraten ja harventaen.   Jatkuvassa kasvatuksessa hakataan parhaat puut pois ja kuvio jätetään ns Herran haltuun kunnes joskus taas poistetaan parhaat puut.

Taas kerran.  Harsintajulkilausuma tuomitsi kaikentyyppiset harsintahakkuut metsiä hävittävinä.  Tunsi kaksi uudistamistapaa, siemenpuuhakkuu karuille maille ja suojuspuuhakkuu reheville maille.

Niin mikä kohta ei ole uskottava Timppa ja mettämiäs? Visakallo on aiemmin kuvannut suojuspuu-metsänsä ja kehotin vertaamaan metsänhoidon suositusten jk-kuviin. Visakallo vahvisti että juuri tuollaista se oli.