› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 11,151 - 11,160 (kaikkiaan 12,622)
1 2 3 … 1 115 1 116 1 117 … 1 261 1 262 1 263

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sent on: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • R.Ranta 11.6.2024, 16:04

    Sinä Gla ongelmoit jk:n määrittelyllä, jolle minä en anna mitään arvoa. Kulloinkin toimitaan parhaan ymmärryksensä mukaan tilanteen vaatimalla tavalla. Päätöksiä joudutaan aina tekemään sen hetkisen tiedon varassa, kun mitään parempaakaan ei ole tarjolla.

    Ollaan jk:sta sitten mitä mieltä tahansa, niin Pukkalan tuolla jk:n seminaarissa pitämä esitys sisätää erittäin paljon taloudellista järkeä, josta lavettimiehet ovat aivan kuutamolla. Ei ole taloudellisesti mitään mieltä, että harvennushakkuilla pyritään mahdollisimman nopeaan avohakkuuseen ja keinolliseen metsänuudistamiseen. Harvennuksissa kasvamaan pitää jättää aina suhteelliselta arvokasvultaan parhaat puut eikä päinvastoin. Hyvänlaatuisten kuiturunkojen kaatamista pitää välttää, jos suinkin mahdollista. Alaharvennus on taloudellisessa mielessä ensiharvennusta lukuun ottamatta huono ratkaisu.

    Avohakkuuta ja keinollista uudistamistra pitää pyrki välttämään eikä nopeuttamaan.

    Timppa 11.6.2024, 16:32

    Avohakkuuta ja keinollista uudistamistra pitää pyrki välttämään eikä nopeuttamaan.

    Meidän yhteismetsä toimii juuri noin.  Kasvatetaan niin pitkään, kun kasvu on selvästi hiipunut.  Sopiiko systeemi kaikille metsänomistajille ja kaikkiin metsiin on eri asia.  Nousevien puunhintojen aikaan hyvin tuottava systeemi.  Soveltuu erityisesti männiköihin, joita tuhot eivät uhkaa.

    Jos tilanne on sellainen, että kirjanpainaja uhkaa, niin ei kannata harjoittaa.  Ei myöskään silloin, kun metsän kasvupotentiaali on vajaassa käytössä.

    Jos kasvatetaan lahoriskialueilla kuusia, niin systeemi ei sovi lainkaan.

    Harvennukset pitää toteuttaa laatuharvennuksina, jolloin kaikki heikoimmin menestyneet puut poistetaan, samoin suurimmat.  Tavoitteena tasalaatuinen hyvin kasvavia puuyksilöitä sisältävä metsä.

    Perko 11.6.2024, 16:37

    R. Ranta  onko käytössäsi  jokin  ei julkinen koodi johon voisin   lähettää postia tai tekstiviestin?

    Raivoja,  en puutu kenenkään lannoituksiin tai kaskeamisiin. Yritän välttää tännekin roiskimista. Mie tyydyn  luonnon omiin mahdollisuuksiin metsässä, niillä saa  ostettua edullisemman ja sattuvamman hyödyn.

    mehtäukko 11.6.2024, 16:44

    Nobelisti, ekonomisti Paul Krugman on aikanaan todennut: ”Tuottavuus ei ole kaikki kaikessa, mutta pitkällä aikavälillä se on lähes kaikki kaikessa”.

    En tiedä kehenkä RR viittaa lavettimiehellä, onko itsellään edes rekkakorttia tai saisiko auton liikkeelle? Minusta RR:n ideologia on vastakkaista nobelistin kanssa. Metsätaloudessa tuottavuus mahdollistuu tutkittujen menetelmien täysipainoisesta soveltamisesta käytäntöön. Esim. puuston kasvun parantamiseksi saa tehdä mitä hyvänsä harvennuksista lannoituksiin ym., mutta jos liiallisesta vedestä ojituksin ei huolehdita, tuottavuus jää saavuttamatta.

    Gla 11.6.2024, 16:46

    RR: ”Sinä Gla ongelmoit jk:n määrittelyllä, jolle minä en anna mitään arvoa.”

    Huomaan sen ja siksi ihmettelenkin suuresti, miksi keskustelet aiheesta jk-keskustelussa, kun et kuitenkaan sitoudu jk:hon. Mitä jk:ta eli jatkuvasti peitteistä se sellainen on, että seuraavassa hakkuussa päädyt alaharvennukseen tai  avohakkuuseen, vaikka edellisessä olisitkin tehnyt poimintahakkuun.

    ”Kulloinkin toimitaan parhaan ymmärryksensä mukaan tilanteen vaatimalla tavalla. Päätöksiä joudutaan aina tekemään sen hetkisen tiedon varassa, kun mitään parempaakaan ei ole tarjolla.”

    Juuri näin. Siksi tämä ei liity mitenkään jatkuvaan kasvatukseen.

    ”Ollaan jk:sta sitten mitä mieltä tahansa, niin Pukkalan tuolla jk:n seminaarissa pitämä esitys sisätää erittäin paljon taloudellista järkeä, josta lavettimiehet ovat aivan kuutamolla. Ei ole taloudellisesti mitään mieltä, että harvennushakkuilla pyritään mahdollisimman nopeaan avohakkuuseen ja keinolliseen metsänuudistamiseen. Harvennuksissa kasvamaan pitää jättää aina suhteelliselta arvokasvultaan parhaat puut eikä päinvastoin.”

    Kiertoajan pidentäminen on hyvä asia, kunhan riskit pysyy hallinnassa. Mutta vieläkään ei puhuta jatkuvasta kasvatuksesta.

    ”Alaharvennus on taloudellisessa mielessä ensiharvennusta lukuun ottamatta huono ratkaisu.”

    Ehkä excel-taulukossa, mutta lavettikuski näkee muutakin eli ollenkaan noin yksiselitteinen asia ei ole.

    A.Jalkanen 11.6.2024, 16:48

    Mihin tietoon perustuu Arvometsän lannoituskielteisyys? Luulisi että terveyslannoitukset kuten boori ja tuhka olisivat mukana repertuaarissa.

    Luin heidän sivustoltaan palvelun perushinnan, joka ei siis ole 300 euroa hehtaaria kohti vaan suunnitelmaa kohti. ”Metsäsuunnitelman lähtöhinta on 280€ + alv ja sisältää 40 hehtaaria suunnittelua perustuen metsaan.fi tietoon. Maastokäynnit hinnoitellaan erikseen. Yli 40 hehtaarin metsätilat hinnoitellaan tarjouksen mukaan.”

    https://arvometsa.fi/palvelu/metsasuunnittelu/

    Rane 11.6.2024, 16:52

    Se on kovaa peliä kun Arvometsä suunnittelee.Siinä tanner tömisee ja aitaa kaatuu…

    Ammatti Raivooja 11.6.2024, 17:30

    Koska nykymetsien nykyinen kasvu ei mahdollista 80 milj. M3 ja sitä suurempia hakkuita, ratkaisuksi on esitetty kasvun lisäämistä jalostuksen, kunnostusojituksen ja lannoituksen avulla.Lannoituksella, jalostuksella ja ojituksella on monia haitallisia vaikutuksia. Jalostetun taimimateriaalin käyttö kaventaa geneettistä vaihtelua ja metsien kuusettuminen luultavasti myös nopeutuu, koska kalliilla istutettuja taimia halutaan suosia taimikonhoidossa. Osa lannoitteista kulkeutuu vesistöihin, ja nuorien metsien lannoitus heikentää puiden laatua. Terveisin arvometsä

    Siellähän se lukee arvometsän sivuilla kaikki mihin suhtaudutaan kielteisesti.

    Menee jo ketjut sekaisin.

    Perko 11.6.2024, 17:30

    A  J  , jos jätät googlaamatta  niin mikäs on pasma  ?   onko   selvää edes mistä puhutaan?

    Gla 11.6.2024, 18:11

    Miten jalostetun materiaalun käyttö kaventaa metsän geenejä? Istutan lounaissuomalaisen aukon jalostetuilla taimilla, jotka ovat peräisin Päijäthämäläiseltä taimitarhalta. Kun nämä aikanaan pölyttävät, metsän geenivalikoima rikastuu, ei kapene.

    Jk:ta on syytetty perintötekijöiden heikkenemisestä. En tiedä, onko siinäkään perää.

Esillä 10 vastausta, 11,151 - 11,160 (kaikkiaan 12,622)
1 2 3 … 1 115 1 116 1 117 … 1 261 1 262 1 263