Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 11,121 - 11,130 (kaikkiaan 12,622)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • mehtäukko

    ”…hankala sitä pitkiä matkoja ajamalla siirtää eikö vain…” Kun aikoinaan ”ajauduin alalle” korjuun ja metsien kimppuun, sinä n. 4:nä vuosikymmenenä on ollut todellakin monipuolisia metsiä käsittelyssä. Niistä on saanut ratkaisevasti näkö-alaa nähdä ja tehdä omissa metsissä töitä tekemättä samoja virheitä. Koulutus antaa jopa pian vanhenevaa perustietoa, mutta käytännön toiminta koulutuksineen on ollut parasta päivitystä.

    ”…kun jälkipolvien eteen (isien perintönä) vähän liikaakin panostaa ja oma elämä tahtoo jäädä elämättä..” toteutuessaan noin on ohjelmoitu väärin. Vaikka metsätalous korjuineen omalla kohdalla oli ”henki ja elämä”, se on vain osa kokonaisuutta.

    Gla

    RR: ”Perintönä saamani metsävarallisuus on kuitenkin lisääntynyt luokkaa satakertaiseksi ja ostohinnoistakin laskettuna 4-5 kertaiseksi.”

    Liittyykö jk tähän yhtälöön jollain tavalla vai onko tulos syntynyt jaksollisen kasvatuksen menetelmillä?

    Visakallo

    Minä olen varmasti laskenut jotain pieleen kun en ole mitään perinyt ja pelkillä ostometsillä pärjännyt kohtalaisesti. Perko siitä minulle vihjaili, mutta ei suostu millään kertomaan asiasta sen enempää.

    Perko

    ” korjuun ja metsien kimppuun, sinä n. 4:nä vuosikymmenenä on ollut todellakin monipuolisia metsiä käsittelyssä. ”  Palkallisena välikätenä jakomiestehtävissä  firman ehdoilla  päässyt kurssaamaan  puunmyyjiltä.  Konsta Pylkkänen  pohdiskeli välikäden olemusta eikä siitä  kelleen mitään  hyötyä havainnut.  Turhia ovat, niin kuin monesta turhasta miehestäkin  teki havainnon.

    ”VisaKALLO 10.6.2024, 16:41     Minä olen varmasti laskenut jotain pieleen ”…  Terävä havainto

    mehtäukko

    ”…firman ehdoilla  päässyt kurssaamaan  puunmyyjiltä…” osoittaa perkolaiselta, ettei ole tehnyt ensmäistäkään puukauppaa. Mo sopii ostajan kanssa kauppansa, hintansa, mitta-ja laatuvaatimukset ym. asiat allekirjoituksellaan. Sen mukaisesti toteutetaan korjuu.

    Perkolaisen arvaus kursaamisesta kielii tietämättömyydestä koko puukorjuumenettelystä.

    Perko

    Päättelin vain noista ukon   aiemmista  kirjoituksissa  suhtautumista puunmyyjiin.  Niistä ei  just palveluhenkeä ole ollut tai sopeutumista olosuhteisiin venymistä.   ”Firma ei  niihin puutu.”tyyli on ollut, eikö se olekaan totta?

    mehtäukko

    Tässä on vaan sellainen ero tapaamiini puun myyjiin, että perkolaista tyyppiä en tavannut ikinä. Vastaan suoraan ja tunteilematta.

    ”Olosuhteisiin ei ole ollut tarvetta venyä”, sillä ostopomot eivät osta epäkurantteja leimikoita ja korjuupomo ratkaisee yllättävät isot pulmat. Pelisäännöt ovat aivan selkeät ja ongelmattomat. Positiivinen palaute kertoo paljon.

    R.Ranta

    Kommentoin Gla vain lähinnä lavettimiehelle, kun hän on ollut niin tavattoman huolissaan kurjasta tilanteestani, ettei hän suotta menetä yöuniaan moisen murehtimisen vuoksi. Lavettimies on ihan metsässä, kun hän metsää katselemalla uskoo ratkaisseensa kannattavuuskysymykset.

    Se Posion esimerkin piti kertoa konkreettisesti sen, mitä yksin metsän tuijottaminen kertoo aikuisten oikeasti kannattavuudesta. Metsästä näkee vain metsän, ei taloudellista kokonaisuutta, jota taloudellisesti järkevä taloudenpitäjä tavoittelee.

    Jos ajattelee kannattavuuden ja puun määrällisen tuottamisen olevan samaa tarkoittavia, unohtaa sen, että ei todellakaan ole yhdentekevää saako satasen tänään vai vasta  viidenkymmenen vuoden kuluttua. Insinööri Timpalta tuollainen käsitys on todella hämmästyttävä. Niinhän toki sanotaankin, että ei mikään ole niin viisas kuin ihminen, paitsi insinööri.

    Ammatti Raivooja

    Jos sinä nyt sijoitat uudistamisesta jääneet rahat upmmän osakkeisiin 50 vuodeksi niin kenelle sinä konkreettisesti sijoitat? Jos sinä sijoitat jollekin muulle niin voidaan varmaan olettaa, että todennäköisesti 50 vuoden päästä on päätehakkuu metsää heillä kenelle sijoitat ja voi olla, että koko UPM ei ole olemassa tai perikunta on juhlinut osakerahat jo ajat sitten tai sijoittaneet ne johonkin mielestään parempaan ja menettäneet lähes kaiken. Kuitenkin melko pienellä satasen panostuksella saa ihan mukavan rahan 50 vuoden päähän, ei nyt takuuvarmasti, mutta suurella todennäköisyydellä.

    R.Ranta

    Joudumme AR valitettavasti tekemään päätöksia kulloinkin olemassaolevan tiedon varassa ja olosuhteet vaihtelevat. Siksi ei kannta hirttäytyä mihinkään ismeihin. Ei jatkuvaan eikä jaksolliseen.

    Elävät tietävät, että heidän on kuoltava – kuolleet eivät tiedä mitään.

Esillä 10 vastausta, 11,121 - 11,130 (kaikkiaan 12,622)