› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 11,101 - 11,110 (kaikkiaan 12,622)
1 2 3 … 1 110 1 111 1 112 … 1 261 1 262 1 263

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sent on: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • mehtäukko 10.6.2024, 05:49

    RR ” …Sellaiset korulauseet ovat lapsellisia, että metsä pitää jättää paremmassa kunnossa seuraavalle…”

    Lause on niin neuvonnan kuin metsäteollisuuden ja mo:n viljelemä fraasi. Lapsellisuus ja ymmärtämättömyys kumpuaa tietysti sekin keinottelijoiden näkökulmasta… !

    Visakallo 10.6.2024, 06:51

    Eihän metsä juurikaan eroa muusta yritystoiminnasta, eli jos harjoittaa toimintaa pitkäjänteisesti ja tuloksellisesti, yritys on hyvin todennäköisesti jäljiltäsi paremmassa kunnossa kuin aloittaessasi. Se, minkä kukin sitten näkee lapsellisena, johtuu taas luonteesta.

    Jovain 10.6.2024, 06:54

    Gallup voi selittää vastakkainasettelua, toinen on konemiehet, ei sovi logistiikkaan ja kolmas vuorineuvokset. ”Metsänomistaja ei omalla maallaan”. Epätosilla väittämillä kuvitellaan saadaan menetelmä (jk) torjutuksi. Aika huonoilla kyllä jk metsänhoidon perustiedoilla mennään. Jk metsänhoitoa on esim. mitä Makarov (myös Visa) tuossa esittää. Taimettumista/nuorta metsää (pääasiassa kuusta) on muodostunut/muodostumassa ja jotka hakkuun jälkeen on tarkoitus ja pitää hoitaa kuntoon. Ei olla valmiita uhraamaan menetelmälle (jaksottainen) ja raivata pois.

    Tolopainen 10.6.2024, 06:56

    Mitään velvollisuutta perinnön jättämiselle ei tietenkään ole. Paakkasen sukulaisetkin ovat käyneet jo vuosia oikeutta hänen testamenttiaan vastaan, kun ei jättänyt sukulaisille mitään.

    A.Jalkanen 10.6.2024, 07:17

    Jos turvekorpi puskee lehtipuuta, pystyisikö sitä jotenkin hyödyntämään uuden metsän alkuna, esimerkiksi tekemällä kapeita kaistaleita eli ikään kuin pienaukkoja? Tavoitteenahan on säilyttää sekametsärakenne jotta jatkuvuus ja uudistuvuus säilyy.

    Visakallo 10.6.2024, 07:22

    Nyt hyvin mielelläni kuulisin asiantuntijoiden ohjeita jk-metsän jatkohoidosta. Älkää antako ”väärän syntyperäni” häiritä, sillä ohjeilla voi olla monille muillekin nyt käyttöä.

    mehtäukko 10.6.2024, 07:22

    Paakkasen perintö ei olle metsää, johon yleensä tulee tunneside.

    ” Epätosilla väittämillä kuvitellaan saadaan menetelmä (jk) torjutuksi. Aika huonoilla kyllä jk metsänhoidon perustiedoilla mennään” , ja todellakin, sillä kaksosten argumentit loppuivat lopulta kuin seinään. Perkolainen koettaa kiistää jo kirjoittamiset palstalle ja erään kartanon toilauksetkin julkistamasta!

    Se mitä Joovain taas molottaa kirjoittamalla, on jaksollisen itsestään selvää toimintaa.

    Jovain 10.6.2024, 08:38

    Kaksosten argumentit eivät ole loppuneet tai loppumassa, vaikka niiden loppumisesta raati on yrittänyt pitää huolta. Voin olla väärässäkin, mutta kokemustiedosta ja hoitotapojen yhdistämisestä on ollut puhetta. Metsänhoitoon ei kuulu eriyttäminen, se ei kuulu myöskään puukauppaan. Noin periaatteessa, jos luontaiselle metsänhoidolle ei löydy edellytyksiä, sitten on viljeltävä.

    Gla 10.6.2024, 08:51

    AJ: ”Jos turvekorpi puskee lehtipuuta, pystyisikö sitä jotenkin hyödyntämään uuden metsän alkuna, esimerkiksi tekemällä kapeita kaistaleita eli ikään kuin pienaukkoja?”

    Lehtipuusto on parhaimmillaankin hieskoivua. Itse en noin hyvää kasvupaikkaa laittaisi hieskoivulle. Korpi on yksi harvoja kasvupaikkoja, jossa kuusi uudistuu kuusikkoon luontaisesti eli jos jossain jk:ta voi kuvitella yrittävänsä niin tuolla.

    Kommentti Reiman lapsellisuuteen: Itselläni on tarkoitus, että omaisuuden arvo kasvaa. Lähtötilannetta huonommassa kunnossa olevan metsän arvo tuskin on kasvanut.

    Visakallo 10.6.2024, 09:09

    Kuten Gla totosikin, kasvupaikka on todellakin hyvä. 90-luvun terveyslannoituksen jälkeen kuusien kasvu on jopa ylittänyt kivennäismaapohjien kasvut, jotka eivät aivan huonoja ole nekään olleet. Alueelta on harvennushakkuissa poistettu vanhat ylispuumännyt ja kasvuikänsä lopulle tulleet koivut. Lisäksi on poistettu ylisuuriksi tuloa lähestyneet kuuset. Toki uutta puusukupolvea tulee nyt edustamaan myös hieskoivut, mutta raivauksilla niiden määrää tullaan kyllä rajoittamaan. Lisäksi ylitiheitä kuusentaimiryppäitä tullaan väljentämään.

    Nyt olisi palstan jk-asiantuntijoiden aika alkaa antaa rakentavia käytännön neuvoja. Olen jo kyllästymiseen asti saanut kaikki nämä vuodet kuulla, että olen tehnyt asiat väärin, ja aiheuttanut itselleni suunnattomat taloudelliset tappiot. Voisiko suunnan nyt vielä kääntää?

Esillä 10 vastausta, 11,101 - 11,110 (kaikkiaan 12,622)
1 2 3 … 1 110 1 111 1 112 … 1 261 1 262 1 263