Kun jatkuva perustuu raivauksiin, joissa taimikoista poistetaan 3-7 eri puulajia ja valitaan 1-3 lajia, suht samanpituista tasasin välein. Lopputuloksena on muutama tuhat runkoa, josta voi tehdä runkolukufunktioita. MUTTA se valinta, jotka pääsevät runkolukufunktioon on ison hakijajoukon keskeltä. Hakijoita on voinut ollaa 2000-100000 ja vain 1500-2000. Jatkuva kasvatus taas perustuu täysin satunnaisuuteen. Hakijoita tulee tai ei tule ja niitä ei karsita mitenkään eli kaikki pääsee. Tahvoset ja Retuset ei pysty tätä äärimmäistä äärimmäistä satunnaisuutta ennustamaan eikä mallintamaan. Jos istutaan 2000 kuusta niin voidaan melko suurella todennäköisyydellä ennustaa sen kasvu,.se on jo niin varmaa. Tuo Pukkalan ensimmäinenkin JK hakkuu 2015 näyttää tapahtuneen puhtaaseen männikköön. Minulla herää suuri epäilys, että sieltä on raivattu jossain vaiheessa tai ainakin täällä ei synny puhtaita männiköitä kuin ”keinotekoisesti.” Katsos Reima poika kun se taskulaskin ihan turha kun ei ymmärrä luontoa. Sitten ku osaa nämä ihan perusteet ni voi jotain koittaa näpytellä mutta aloittaa vaikka siitä et jiiraa 2000 tuhatta taimea.

No sitä jo ounastelinkin. Ja silloin tuotoista kehuminen on itsepetosta.

Ei ole Perkon laskutaidossakaan kehumista jk johtaa huonolaatuiseen puustoon, jossa on alhainen tukkiprosentti. Mäntyjä ei kannata kasvattaa aukkoisessa metsässä, koska oksat kasvavat paksuiksi ja latvatukki menee niiden takia kuiduksi. Kuusen rungoista tulee mutkaisia kun ne aina kääntyvät siihen suuntaan, josta tulee eniten valoa.

Perko voisikin nyt esitellä niitä laskutaitojaan, jolla sait sen meikäläisen kuusikon rajusti tappiolle. Minulla on kyllä itselläni siitä laskelmat tehtynä, mutta mitä iloa tietämättömän harrastelijan numeroista on kenellekään, jos olisi tieteellistäkin dataa tarjolla.

Jos Perko noin on aikoinaan käynytkin, niin mitä tekemistä niillä on tämän päivän metsänhoidon ja puukaupan kanssa? – Minun mielestä ei yhtään mitään.