RR: ”Miksi ei oikeat lähtöoletukset, eikä kuvaa oikein tulevaa kehitystä?”

Hyvä kysymys. Onhan näistä vertailuista usein syntynyt varsin aiheellista kritiikkiä. Miksi viimeisin uutisoitu mallinnus kertoi, että jaksollisessa tehdään ensiharvennus 60 vuotiaana, sitä edeltävässä 39 vuotiaana ja Tahvosen sormiharjoituksessa, jonka moni nielaisi koukkuineen, muuten vain jk:n taimettumista ja taimien kasvua asiantuntijat kritisoivat.  Miksi jk-firman osakas saa jatkuvasti palstatilaa mediassa professorin tittelillä. Erkki Lähde kelpaa edelleen metsäradioon asiantuntijaksi ennustamaan avohakkuista johtuvaa mäntyjen surkastumista, vaikka lapsikin kuulee juttujen epäloogisuudet.  Miksi reaalimaailmassa tehty mittauksiin perustuva tulos jk-kuusikon taimen kasvusta 30-50v / 1,3 m näkyy vain näissä keskusteluissa.

Kysymys lähtöarvoista on enemmän kuin aiheellinen. Siksi siitä olen vuosia puhunut. Helsingin vihreille jää hesarin otsikosta mieleen vain se, että jaksollinen on paha. Tavoite on saavutettu.

Mitä niillä kuvauksilla tekee, kun voi kysyä mökin mummolta?

Jonkun mielestä jk ei voi toimia, kun omalla takapihalla se meni pieleen. Sitten jaksollinen toimii aina, vaikka naapurilla olisi kaikki taimet menneet myyrän suuhun.

Eikö Petkeles jk-taimet maistukaan myyrille?

Olenhan minäkin jälkikasvun kanssa istuttanut yhtenä vuotena 15 000 kuusentainta myyrien takia uudestaan, harmitti kovasti, mutta kaikella yrittämisellä on riskinsä, – vai mitä Petkeles?

Mökin mummo on siinä mielessä hyvä tietolähde, ettei hänen tarvitse laulaa kenkään lauluja, näytellä muuta kuin on, eli voi keskittyä itse asiaan. Yleinen elämänkokemus laittaa monelle nuorelle luonto-tytölle ja -pojalle jauhot suuhun. Yliopiston isosta almanakasta löytyvät ne kunkin vuoden lintuhavainnot tarkasti merkattuna.