Höpö höpö Visa, on syytä uskoa myös tutkimuksen tuloksiin!

Ja Joovainko olet toistellut ”tutkimustuloksia?” Potaskaa olemme lukeneet.

No hyvä Jovain, mikä on jk metsässä hakkuun keskimääräinen tukkiprosentti.

Pakojänis ei taakseen vilkuile …

Puuntuotannon maksimoinnista on puhuttu ennenkin eli mitä se on. Itse en koe, että normaali hyvin hoidettu jaksollinen metsä (nopea uudistaminen, raivaukset ja harvennukset ajoissa jne.) olisi maksimointia. Mutta jos se sitä on, mikä on vaihtoehto, jonka täytyy olla taloudellisesti kannattavampaa? Jääkö siinä raivaukset rästiin ja metsä kunnostetaan tukirahan turvin energiakorjuuna? Tai uudistaminen tehdään menetelmillä, jossa ainakin täällä on mt- ja sitä rehevämmillä paikoilla tuloksena aukkoinen, epätasainen ja silti raivausta vaativa hitaasti kasvava, vähäarvoiseen (puulaji/laatu) puuhun painottuva kuvio. Tällainen vaatii paljon työtä, jotta sen saa koneellista korjuuta kiinnostavaan kuntoon. Kallis uudistaminen kompensoituu siis muissa kasvatusvaiheissa. Toki laskelmia varten tehdyissä malleissa voi rakentaa ideaalimaailman, jossa puuston kehitys ei vastaa todellisuutta.

Itsellä on ihan tarpeeksi kuvioita, joita raivaamalla ja pienimuotoisilla polttopuuhakkuilla olen kunnostanut. Paikkansa niillekin, mutta metsätalouteen ne liittyy vain opetusmielessä.

Edelleen kannattaa muistaa sekin, että jk-markkinointi ei perustu jatkuvaan kasvatukseen, vaan ideaalitilanteesta aloitettuun, enintään muutaman harvennuksen kestävään jaksoon. Tämän jälkeen puuston uudistuminen ja kasvu alkaa heikentyä. Reima toki voi sanoa, että tehtään mikä parasta sillä hetkellä on. Tämä on totta, mutta silloin ei puhuta jatkuvasta kasvatuksesta. Puhutaan poimintahakkuista ja ne voivat olla joskus ok. Kukaan tuskin tätä kiistää muualla kuin Reiman mielikuvituksessa.