Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 11,001 - 11,010 (kaikkiaan 12,624)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Timppa

    Sen olen omakohtaisesti havainnut, että puun tuotannon maksimointi lisää metsänomistajan tuloja.

    Visakallo

    R.Ranta kertoi raivanneensa taimikoitaan ja nuoria metsiään. Ilmeisesti tässä tapauksessa ei kuitenkaan ole ollut kysymys puuntuotannon maksimoinnista, vaan on ollut jokin muu syy. Voisiko R.R. hieman valaista tätä asiaa?

    A.Jalkanen

    En ole talous- vaan metsän hoidon tieteilijä. En ole väittänyt päteväni taloustieteessä.

    Olen kysynyt miksi puuntuotannon lisääminen vähentää kansantalouden ylijäämää. Tähän saakka on vaikuttanut olevan niin että puuhun nojaava teollisuus on tuottanut paljon sitä ylijäämää. Tuo väite alentamisesta pitää paikkansa kai vain silloin, jos puuntuotannon ja metsäteollisuuden  sijaan nuo ihmis- ja pääomaresurssit olisi käytetty johonkin parempaan? Mihin?

    Kun olin yliopistossa 1980-luvulla, ei siellä puhuttu puuntuotannon maksimoinnista. Professori Pekka Kilkki opetti hyötyjen maksimointia. Metsänkasvatuksessa puhuisin nykyään enemmän optimoinnista kuin maksimoinnista. Uudistamiskulut sopeutetaan kasvupaikan mukaan, typpilannoitus on melko vaatimatonta ja kunnostusojituksen kannattavuus arvioidaan tarkkaan.

    mehtäukko

    Kyse on nimenomaan optimoinnista jota venytetään maksimointiin päin niin paljon kuin se taloudellisesti kannattaa. Ja taustalla ovat ent. Metsäntutkimuslaitoksen, Tapion ym. kriteerit, joilla onnistuminen parhaiten mahdollistuu. Ei aina, sillä liikkuvien osien suuri määrä vaikuttaa osumaan. Ja se taas tekee murto-osien prosenttilaskut haihatteluksi…

    suorittava porras

    Jk-väen päähäpinttymä siitä ,että tarjontaa vähentämällä  puusta maksettaisiin enemmän , voi juontaa juurensa siitäkin ,että kun tarjontaa on vähemmän, jatkuvan kasvatuksenkin tuottamat puut käyvät kaupaksi. Kun tarjontaa on enemmän ,jk -puut  jäävät helposti vähemmän haluttavina odottamaan ostajaansa hamaan tulevaisuuteen.

    Olen edelleenkin sitä mieltä ,että jatkuvaa kasvatusta voi toki kukin tahollaan harrastaa , mutta termi”talous” on parasta unohtaa harrastuksen kohdalla . Aktiivinen puuntuottaja pyrkii tekemään tuotteestaan haluttavan . Jk:n tuotokset ovat ostajan kannalta kaukana haluttavasta.

    A.Jalkanen

    Edellä hyviä puheenvuoroja. Tieteeseen uskomiseen voin RR:lle kommentoida sen verran, että uskon kyllä että Tahvosen ja Pukkalan laskelmat tuottavat oikeita tuloksia, mikäli malleihin syötetään oikeat lähtöoletukset ja mikäli mallit kuvaavat oikein tulevan kehityksen. Kaikki tiedämme että tässä suhteessa on vielä monenlaisia puutteita. Tulee myös yllätyksiä (mustia joutsenia) kuten Putinin sota, joka lennätti pienpuun hinnan nousuun ties kuinka pitkäksi ajaksi.

    Perko

    Metsän toiminta ja puidenkasvu tunnetaan kohtalaisesti tuhansilta vuosilta. Ympäristön muutokset  asiakastiedot ovat 20 vuoden päähän vaikea ennustaa  ja otaksun  virhe arviot kasvaa yli kaksinkertaisiksi  joka kymmenesvuosi. Mooren laki sanoo, tuplaantuu joka toinen vuosi.

    mehtäukko

    Kaikenlaisia tuhansien vuosien takaisia tunnettavuuksia ei voi soveltaa eikä tarvitse,- nyky-aikaan.

    Kun ”virhe aviot kasvaa yli kaksinkertaisiksi  joka kymmenesvuosi” on taannoinen RRannan  60 vuoden horisontista vaikerointi jo melkoista virhe-arvioiden sekamelskaa.! Ja kun tällaisia totuuksia tällekin palstalle koetetaan tuputtaa, tarvitaan herhiläisiä ampumaan ne alas.

    Tolopainen

    Jk miehet ovat tietenkin jo huomanneet, että mitään lukuja ei kannata esittää, kun niistä näkee, että tukkipuunsaanto ei nouse yhtään verrattuna jaksolliseen kasvatukseen. 20/80 , kuitu- ja tukkipuun suhde on jo sellainen, että siihen ei jk:ssa pääse 40v aikana. Lukuja emme tule saamaan jk puolelta koskaan. Toiminta ei perustu faktoihin, vaan mielikuviin. Sehän sama juttu kaikissa uskonlahkoissa. Ideologia pitää omaksua ilman kritiikkiä.

    Miten tässä yhteiskunnassa lakot on vain ay liikkeen yksinoikeus. Olisi jo aika muidenkin ryhmien saada samat oikeudet etujen ajamiseen. Tuo iki aikainen tuotannon lisäys rasittaa turhaan luontoa ja kaikenlaisten jk hömppien keksimiset muka tuottavuuden parantamiseksi.

    mehtäukko

    Mutta niimpä loppui lakoilla kyykytys, kun hallitus sai aikaan historiallisen päätöksen. Ja kaikkea hyvää muutakin on saanut aikaiseksi. Jos kokoonpano olisi ollut jo kaksi kautta taapäin, olisi eu:n kusetus vaimeampaa.Samoin kötinä koko jk:sta.

Esillä 10 vastausta, 11,001 - 11,010 (kaikkiaan 12,624)