Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 10,961 - 10,970 (kaikkiaan 12,526)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Visakallo

    Aiheen vaihtaminen välillä saattaisi osaltaan selkeyttää ajatuksia. Kuten olet Jovain nähnyt, niitä kyllä eri aiheita metsätaloudenkin puolella riittää!

    Jovain

    Tuskin Mehtäukolla ja Visakallolla on mitään sitä vastaan, jos vaikka keskustelun aihetta vaihdettaisiin. Jaksottainen ei nyt houkuttele. Tuo Metkan aikaraja 10 vuodesta 5 vuoteen on hyvä päätös ja osoitus siitä, että metsät pyritään pitämään kunnossa. Se on kuitenkin iso urakka, työllistää ja sitoo paljon pääomia. Voidaan myös puolittaa, suosimalla enemmän peitteistä metsänhoitoa. Hoitotyöt ja kustannukset ovat huomattavasti vähäisemmät.

    Ammatti Raivooja

    Ikivanhassa kemerassa oli 10vuotta, viimeisimmässä 7vuotta ja nyt 5 vuotta. Nämä, jotka näitä keksii, eivät tiedä mikä se pitäs olla ja millä perusteella. Aki hintikalta silloin kysyin miksi tämä on väli on 7vuotta, kun se ikivanha vaihtu tähän edelliseen ennen metkaa, kun siellä raivaamassa pitää olla 5 vuoden päästä varhaisperkauksesta. Metsänhoitoon alettiin vuosituhannen vaihteessa ajamaan jatkuvaa raivausta kun kuusta alettiin istuttamaan ihan jokapaikkaan ja alueille, jossa mänty olisi parempi valinta. Kuivasta ja köyhästä paikasta vesakko nitistyy näin mutta vanha kemera 2.1m rajalla oli mietitty ja hyvä kun kuusta istutettiin vain hyville ja sopiville paikoille ja 1-2 kertaa riitti mutta nyt käydään niillä paikoilla sitten 3 kertaa. Raivaajan palkkapussi kiittää, itsellä ei ole aikaa sellaiseen turhuuteen.

    suorittava porras

    Raivausten välinen aika todettiin aivan liian pikäksi ,kun se oli kymmenen vuotta. Samoin kävi seitsemän vuoden kohdalla. Taimien kasvu kärsi vielä siinäkin tilanteessa. Viisi vuotta on ihan ok. Työ on helppo toteuttaa ,kun vesakko ei kehity liian isoksi.

    Alkupään raivausten ajoitus on tärkeintä ja kolmas raivauskerta ei ole läheskään aina tarpeen. Kun taimet pääsevät hyvään kasvuvauhtiin , taimikko alkaa hoitaa itse itseään .

    Metka-tuen ehdot on laadittu ihan biologisin perustein ja ne toimijat ,jotka eivät ole oikeutettuja tukiin raivaavat kohteensa jopa mieluummin vuotta aimmemmin ,kun vuoden liian myöhään suosituksiin verrattuna. Etukasvuisille kilpaileville taimille ei anneta senttiäkään etumatkaa.

    On vielä huomattava ,että raivausten aikaistaminen lähti juuri niiden  tahojen kokemuksista ,jotka eivät olleet oikeutettuja tukiin. Tavoitteena oli saada raivauskustannukset alas ja työstä mahdollisimman paljon hyötyä. Nyt yksityisellä puolella tuilla ohjataan kehitystä samaan suuntaan.

    Ammatti Raivooja

    Matkatuki on varmaan laadittu biologisin perustein. Millä perustein edelliset on laadittu? Muistan kun aloin tekee noita varhaisperkauksia jo paljon enemmän kuin tuet muuttuivat niin vanhemmat ihmiset tulivat naureskelemaan, että mitä sinä teet kun meet 1-1,5metriseen taimikkoon raivaamaan. Ja ne oli ihan oikeassa, se oli parin vuoden päästä ihan samannäköinen ja nyt on kolmannet kerrat käsillä ja kasvu enemmänkin kärsiny ku parantunut vesakonsuuresta lukumäärällisesti määrästä kuin jos olisi ollut harvemmassa pitempää. 2,1m olo laadittu silloin kun metsätalousinsinöörit olivat kartalla ja heidän opettajansa. Et ihan turhaan JK porukka tuskailee metkatuesta, jos heidänkin toimintaa ohjailisi tuilla porukka joka ei tiedä mitä metsässä tapahtuu pikeasti niin eihän se kovin mielekästä olisi.

    Miettii siis mitä tapahtuu 5-vuotiaana varhaisperatussa taimikossa 7 vuodessa niin todellakin ei ole vuosikymmenten kokemusta tai tuhansia hehtaareja alla kun näistä päättävät. Kaikki viisaus tuntuu kuolevan metsistä kun nykyään istutetaan mäntyä ja kuusta sekaisin, milloin mänty kasvaa alussa yhtä huonosti kuin kuusi? Huonolla maalla paremmin ja hyvällä vielä paremmin. Kaikki järki tuntuu unohtuvan.

    Perko

    Metsähallituksen  vuonna 2020 jatkuvan kasvatuksen osuus uudistusluonteisista hakkuista oli 30 %, vuonna 2021 40 %, v. 2022 48 % ja v. 2023 37 %.  Muutokset johtuu suurista myrskytuhohakkuista (v. 2021 Paula-myrsky).

    En  tunne itseäni  syrjityksi tukien takia  mutta on järjen köyhyyttä  polkea rahaa itseaiheutetun tuhon hoitoon  vertaa vaikka tupakointiin.    Lopulta halpatyöllä ja  tukienmaksulla  tuetaan  selluteollisuutta ja ulkomaisia pörssiyhtiötä.

    Ammatti Raivooja

    Suomi on pitkä maa Etelä-Suomen rehevät metsät on eri asia kuin metsähallituksen Lapin metsät. Sanoisin, että etelä-Suomen ymmärtäminen loppuu Jyväskylän korkeudelle ja menisköhän JK:n ymmärtämättömyys Kajaanin korkeudella?

    Puuki

    Itse aiheutettuja tuhometsiä syntyy nimenomaan jk-porukan toimesta. Tyvilaho leviää alikasvoskuusikoissa pahiten ja sitä edistää harsintahakkuut joita tehdään usein.

    mehtäukko

    Perkolainen viittaus MH:n jk- käytäntöön myrskytuhojen syystä on puppua. Poliittiset päätökset ohjaavat MH toimintaa. On nimenomaan jaksollisessa onnistuvinta korjata kaatunut puusto pois. Jk:ssa se on sekasortoista ja kallista räpellystä.

    A.Jalkanen

    Eduskunta linjasi Mh avohakkuun kieltoon tähtäävän kansalaisaloitteen käsittelyssä, että avohakkuita on vähennettävä valtion metsissä.

Esillä 10 vastausta, 10,961 - 10,970 (kaikkiaan 12,526)