Nuorien metsien hoito ja korjuu ovat tappiollista toimintaa. Tuen maksamista on perusteltu sillä perusteella. Yhteiskunta maksaa tukea, että nuorien metsien hoito saadaan jollain tavalla kannattavaksi ja että nuoret metsät tulevat hoidetuiksi. Siitäkin huolimatta rästejä muodostuu. Se on tuo ”luukulta” maksaminen kansallinen tapa, sitoo yhteiskunnan voimavaroja kovasti ja siitä metsänhoidossakaan ei voida välttyä. Kieltämättä on otettu aika iso urakka metsänhoidossa, oliko se jk metsien osuus 2.7 %

Nuorenmetsänhoito ja korjuu ei ole tappiollista toimintaa. Hoitamatta tai huonosti hoidetusta metsästä jää melkein väkisin plussalle. Jopa jo 20 vuotta hoitamaton metsä tuottaa jo euroja omistajalle.

Taimikonharvennus on vie satasen pari metkan jälkeen mut onneks havuistakin on jo saanu pesämunaa.

Metkan lopettaminen ei haittaisi mutta se on palkinto tai veronpalautus hyvin Metsänsä hoitaville.

Älähän nyt Perko sentään suurentele! Eikö metsänomistajatkin, kuten kaikki muutkin kansalaiset ole oikeutettuja saamaan jotakin vastinetta maksamilleen veroille? Miksi metsänomistus pitäisi olla tässä poikkeus? 30-40 miljoonaa euroa/vuosi on tässä asetelmassa sangen kohtuullinen palautus.

Kantorahatulo on parhaimpina vuosina 3 mrd ja Metkasta tulee taimikoille muutama miljoona – ei siis satoja miljoonia! Tänä vuonna Metkan koko budjetti kaikki tukimuodot yhteen laskien on 38 miljoonaa.

Kannattaa lukaista tuolta usein kysytyt kysymykset ja niihin vastaukset. Siellä sanotaan että tuettavan hoitotyön tulee kohdistua ”kasvatettavaan jaksoon”. Jatkuvassa mallissahan kasvatettava jakso on koko runkolukusarja, mutta tulkinta menee ehkä kuitenkin niin että jatkuvassa mallissa tukea voi saada pienaukkojen taimikoiden hoitoon. Voin olla väärässäkin. Kannattaa siis tarkistaa Metsäkeskuksesta ennen ryhtymistä, ettei pety jos ei tukea saakaan. Muissa Metkan tukimuodoissa metsänhoitomalli ei vaikuta.

https://www.metsakeskus.fi/fi/metsatalouden-tuet/metka-tuet

Jaksottainen malli tuottaa puolta enemmän puuta jk-menetelmään verrattuna ,joten sieltä sitä jaettavaa kertyy hyvinvointipalvelujen rahoittamiseenkin tuplasti enemmän. Parjattu propisipuu  päätyy monesti korkeammin jalostetuiksi tuotteiksi ja tarjoaa sitä kautta positiivista kassavirtaa kansantalouteen. Näitä taustoja vasten Perkon väitteet ovat vähintäänkin omituisia. Pahin uhka hyvinvoinnille on metsien hoitamattomuus , josta yksi osa-alue on hoitovapaaksi mainostettu jk. Jk:nkin ”hyödyt” on saavutettu pelkästään jaksottaisen menetelmän siivellä poimimalla rusinat pullasta.