Toveria ei jätetä metsänhoidossakaan. Sitä se teettää kun ajetaan kaksilla rattailla (suositus) . Uusiutumattomat jk metsät hyytyvät jo yhdestä kierrosta ja kestävät korkeintaan muutaman kierron. Hyytymiseen ei ole aihetta, jos käytetään uusiutuvia jk metsiä. Metsää voidaan kasvattaa jatkuvana ja ainakin huomattavasti pidempiä aikoja. Jaksottaisen luontaiset vaihtoehdot kuuluvat tähän pakettiin?

Perko: ”Hyytymistä on havaittavissa kun eivät selviä siitä ensimmäisestä kolmekymppisesen  kriisistä edes tappioitta.” 

Taitaa olla Perko virtuaalimetsänomistaja, kun noin pehmoisia tänne kirjoittelee.

Kaksikymppisenähän ensiharvennus tehdään ja ja kahdet kemerat/metkatkin on jo siinä vaiheessa saatu. Eipä kiusaa kovin paljoa verottajakaan. Mites siellä jk-puolella?

Melko lähelle menee puun tilavuus, kun ensin laskee lieriön tilavuuden ja kertoo sen 0,5:llä.

Tarkemin kuusen ja männyn tilavuus kaava 0,40 .. 0,46* 3,14* d*d/4*h, jossa kerroin 0,4 on kuuselle ja 0,46 on männylle, d= rinnan korkeudelta halkaisija ja h on puun pituus.

Esimerkki: Männyn pituus on 22 m, d=0,35m kaavaan sijoitettuna =0,46*3,14*0,35*0,35/4*22= 0,97 m3 eli noin 1 m3 puu.

” kahdet kemerat/metkatkin on jo siinä vaiheessa saatu.” … ” arvostelet jaksollisen metsän kasvattajien tiedon tasoa” .  Tuloksen  tekijät ovat olleet  kemera ,,metka, kela…. jo  se   antaa tason.   Riittänee  perusteluksi  huikeasta   osaamisesta.

Verottaja on todellakin reilu, kun verottaa vain silloin, kun on mitä verottaa. Metsäkuvio tuottaa vähiten tuloja kahteenkymmeneen ikävuoteensa asti, mikä lienee suurimmalle osalle aivan luonnollinen asia. Juuri tämän takia yhteiskunta ja puunostajat ovat järjestäneet meille kemerat/metkat, verovähennysoikeudet, metsän uudistamiseen ja hoitoon käytettävät bonukset, sekä latvusmassan ja kantojen myyntitulot.  Jk-nisti ei jatkuvine huipputuloineen pääse näiden etujen piiriin, eihän siihen  mitään tarvetta olisikaan. Miksi tukea niitä, jotka kylpevät koko ajan rahassa!