Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 10,911 - 10,920 (kaikkiaan 12,526)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Visakallo

    Perkon kanssa olisi mielenkiintoisempaa keskustella, jos hän pysyisi aiheessa ja vastaisi kysymyksiin. Tahtoo vain käydä niin, että hän vie kirjoituksensa sivuraiteelle aina, kun pitäisi kertoa jotain olennaista.

    Jovain

    Tuskin kannattaa ehdottomia totuuksia väittää. Jos ei nähdä kuin yhtä hyvää, vaihtoehdot ovat vähissä. 200 m3 puustopääomasta 10 % on 20 m3 tai 1 euro 60 eurosta on 1.7 %. Tuo AJ:n hahmotelma on aika hyvä. Eihän tänne kenenkään tarvitse tulla kertomaan toiminta tapojaan. Niitä on monia, ei vain yhtä tapaa hoitaa metsiä ja tehdä puukauppaa. Se keskutelu ei johda mihinkään. On kerrottu näistä vaihtoehtoisista tavoista, mutta valuu kuin hanhen selästä.  On puuntuottajia, jotka hoitavat metsänsä ja puukauppansa itse ja eivät ole riippuvaisia sanelusta, mitä täällä käydään.

    Visakallo

    Eipä taida kovinkaan monen metsänhoitoon ja puukauppoihin tämän palstan ”sanelut” paljoa vaikuttaa. Euro se on, joka metsänomistajan parhaiten metsänhoitoon ja puukauppaan opettaa.

    mehtäukko

    ”…Eihän tänne kenenkään tarvitse tulla kertomaan toiminta tapojaan… eivät ole riippuvaisia sanelusta, mitä täällä käydään…”

    Mitäpä Joovainilla ja perkolaisella on ollut annettavaa tälle foorumille? Ette ole pystynyt antamaan yhtään mallikelpoista vastausta mihinkään vaihto-ehtoon. Ei ensmäistäkään neuvoa kysyjille, joilla pääsisivät asiassaan eteenpäin.

    Mutta kyllä asian vierestä vatulointia Galileista lähtien ja sumutusta lajittelulinjastoilta monin rekkakuormittain lähteviin kuormiin…

    Tolopainen

    Sehän on hyvä juttu, että Perko ja Joovain ovat keksineet tavan tehdä jk:lla rahaa. Ei sitä kannata muille kertoaakaan miten se tapahtuu. Siinä on olennaista tuo kasvupaikan opetus. Ilmeisesti metsässä käydään lukemassa loitsuja ja tekemässä taikoja. Huonoja kauppoja ei kestä tehdä.

    Jovain

    Euro se on vaihtoehtoisissa tavoissakin ja se euro voi olla monin kertainen. Tapoja on monia, se nähdään niin monessa alkutuotantoon liittyvässä markkinassa. Omat markkinat jättää monta ”tukkua”  rahastamasta. Tietenkin, jos ei halua vaivaa nähdä, ostaa suoraan palvelun tukkuun ja maksaa kustannukset.

    Perko

    Puuki,   esimerkiksi taksi ajelisi  ensimmäiset 30 vuotta mainoskyytejä rahatta juomia   tarjoillen  matkalla  ja lopunaikaa rahatta kalustomaksut kuitenkin rullaisi ja  kuskin kansallisuutakin vaihdettais’ muutaman kerran.   Mutta hyvä  puolalainen lisenssi ” vankkuri ”  eli ajatus menestyisi ( ainakin sieltä ostettu)  .  Tili tulisi sitten 60- vuotis yrittäjäpalkinnon jaon yhteydessä diplomin kassa!

    -Kuriositeettia tuhoten kerron,  2006  omista puista kasvu mitattu 4,5 ha  kuviolla  ja  ollut 22,7  m3/v  ,  joku  ollut yli  19 .   Suurin osa  kohtia on vain puolet jopa alle joihin  tehohoitotoimet ovat purreet  silloisen ohjeen mukaan.  Ei niitä Keisarin uusia vaatteita aina tarvitse  hakea huijarilta Puolasta.  Samoista  perunoistakin torimyyjä  saa vaihdettua  hiekkamaanperunat   ja muut kasvuntavat melko helposti.

    mehtäukko

    Mutta kun jk-kaksosilla on niin reuhkat taksit, ettei niiden kyydityksiin tule kukaan ilmaiseksikaan, jää sekin diplomi saamatta.

    A.Jalkanen

    Laskin että tuohon 17 m3/ha per vuosi per 15 vuotta kasvuun tarvittaisiin kuusikossa noin 770 puuta, joista jokainen kasvaisi keskimäärin 22 litraa per vuosi. Osa vähemmän, osa enemmän. Yhden puun dimensiot kasvaisivat: d1.3 17 cm > 23 ja h 15 > 24. Oletin sädekasvuksi 3 mm (läpimitan kasvu 0,6 cm vuodessa) ja pituuskasvuksi 40 cm vuodessa. Yhden puun tilavuus kasvaisi 0,17 m3 > 0,5 m3.

    Ei ole ihan mahdoton yhtälö yhden kerran toteutua. Mutta mitä tapahtuu ensimmäisen hakkuun jälkeen, kun puiden pohjapinta-alasta poimitaan pois vaikka 40 %, runkoluvusta kolmannes. Runkoluku ja kasvu pienenevät ja lopulta tulee pää vetävän käteen vai onko jatkuvuutta? Hakkuutulo olisi tässä tapauksessa 250 puuta x 0,5 m3 x runkohinta 60 euroa eli 7500 euroa. Jäljelle jäisi 770 – 250 = 520 puuta.

    https://1plus1.fi/hyoty/puun-tilavuuden-arviointi/

    Perko

    Jälleen olen Tolopaisen kassa samaa mieltä ; ”Sehän on hyvä juttu, että Perko ja Joovain ovat keksineet tavan tehdä jk:lla rahaa. ”… Hieman  yläkanttiin,  otimme vain käyttöön .  Menetelmähän on vapaassa käytössä kaikille!  Voi olla alkuun  yllättävää nopea myyntitulo mutta siihenkin tottuu kun etsii tamppauksiin menetetyn ajan tilalle harrasteita ja kuntohoitoja joilla turhan  rehkimisen tuottamat  viat saa lievitettyä.  On mahdollista kierrellä vaikka maailmaa voi nähdä sademetsiä ja punapetäjiä.

Esillä 10 vastausta, 10,911 - 10,920 (kaikkiaan 12,526)