Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 10,881 - 10,890 (kaikkiaan 12,526)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • A.Jalkanen

    Näistä luvuista huomataan taas, että jokaisen metsänomistajan kannattavuuslaskelmat ovat ihan erilaiset. Ei ihme että asiasta on hämmennystä. Lisäksi Suomi on pitkä maa eli kasvukauden pituudessa on kahden kuukauden ero eteläpään ja pohjoispään välillä.

    Perko

    35 vuotta  ooteltu ja   ihmetellessä jonkun verran tampattu laskuttamatta, bensat ja terät ym.  Myyntiä keskimäärin 100 € vuosi/ha  josta  pittää maksaa  veroa osa kaksinkertaisena.    Sen  maapohjanarvo on jätettävä    laskuista  sitä se ei siedä.   Otaksun  edelleen   virtuaali- kaupoiksi  nuo  myynnit ja perusteet ovat melko pitäviä.

    Ammatti Raivooja

    Joo katoin tota yhtä istutusmännikköä koivukuvion kyljessä savinen omt, siksi vaihdettu koivu mäntyyn. Istutettu 92, energiaharvennus tehty itse 20 vuotiaana joitakin kymmeniä kuutioita, ei tarkempaa tietoa kun polttopuuksi meni. Ensiharvennus 2020, poistuma 120m2/ha. Katoin metsään.fi et ennen harvennusta on ollu:
    237 m³ Puuta hehtaarilla
    Et männiköstä on hakattu jo 150m3 puuta ennen kolmekymppisiä et kyl ne vaa kasvaa. Kyllähän sitä voi vähän tiheämmässä alussa kasvattaa jos osaa ja ei sekoa energiapuusta puhuttaessa. parempi laatu vaa ja nyt ne laaduukkaimmat kasvaa nopeasti.

    Visakallo

    ”Myyntiä keskimäärin 100 € vuosi/ha  josta  pittää maksaa  veroa osa kaksinkertaisena.”   

    Eikös jk:ssa verottaja sitten ole mukana ollenkaan? On varmaan unohtanut kokonaan Perkon, kun ei ole ollut niitä kulujakaan. Metsäkeskuskin on päässyt helpolla, kun ei ole tarvinnut Perkolle  kemeroita maksaa. Minulle taasen piti maksaa kaksi kertaa ko. alueesta.

    mehtäukko

    Perkolaisen toistuva äimistely verojen maksusta on tietysti outoa menettelyä. Jk:ssa puunmyyntitulo on niin onnetonta  että jää alarajan alle, ”säästyy” siitäkin.

    Perko

    Politiikan ohjauksella maksettavat tuet lähes  olemattomaan tai tappiolliseen tuotantoon  eikä  se ole yhteiskunnanedun mukaista kehitystä.  Sata vuotta  kehitystä  neuvottu eikä ole tulot puuntuottajalle kohentunut niin pitäisi  jo havaita virheet.  Olen noista  omista  jk n  myynneistä kertonut hehtaarituoton/ vuosi  ja sitä tasoa  jatkan toimintaani.

    A  J  ,   erilaiset  kannattavuus luvut ovat tietysti  kun toisen tuloja  ei ole ollut olemassa,  on  vain pelkät kuvitelmat. Tulot syntyy myynnistä!

    — Raivojan  oikeat luvut vahvistaa  30 vuotisen aukossa taistelun  toivottomuuden!

    ” rakenteellinen ongelma Suomessa on kuitenkin kuitupuun kysyntään ja jalostusarvoon nähden kroonisesti matala hintataso, johon on valitettavasti metsänomistajapuolella jo totuttu.”  lähde; AARI metsä artikkeli .

    Jovain

    Vaaditaan, että on kestettävä totuudessa, mutta sallittua tuntuu olevan muunneltu totuuskin. On kuitenkin seikkoja, joita on vaikea muuttaa, tarjoillaampa mitä hyvänsä.  Jatkuva ja jaksottainen metsänhoito ovat eri asioita, ainakin vielä tällä hetkellä metsänhoidossa. Ei jaksottaisen avohakkuun jälkeistä tuottamatonta aikaa saada tuottavaksi, tarjoillaampa mitä hyvänsä. Siihen tarvitaan tuottava metsä. Jatkuvan tuotot ovat eri asioita, kuin jaksottaisen metsänhoidon tuotot. Visa tietenkin suurilla puumäärillään täyttää tämänkin aukon.  Toinen ristiriitaa aiheuttava seikka tuntuu olevan korjuun tamppauskerrat. Korjuukäyntejä tulee jaksottaisessa metsänhoidossakin ja jos mennään pidenettyihin kiertoaikoihin, ei korjuukäynneiltä jaksottaisessa metsänhoidossakaan voida välttyä.

    Puuki

    Perko elää menneessä ajassa. Kuitu-ja e-puun hinnat on jo palautuneet normaaleiksi.  Aina unohtuu jk-uskovaisilta, että todelliset nyt-hetken tulot ja korkotuotot jatkossa ratkaisee kannattavuuseron jk:n ja tasaikäsen mh:n välillä.

    Ammatti Raivooja

    Niinkuin on sanottu, että harsinnan on täysin eriasia kuin nykyinen jatkuva kasvatus niin lähtötilanne on kaikilla ollut sama. Huonot metsät on voinaperäusesti avohakattu ja istutettu kun jatkuvilla kasvattijilla on mennyt hirveän pitkä aika saada nämä huonosti harsitut nykyisenkaltaiseen jatkuvaan kasvatukseen. Ne avohakkuu tulot tästä samasta lähtötilanteesta ovat tuottaneet sillä aikaa kun huonosti harsituista on yritetty saada jotain järkevää.

    Korjuukäyntejä tulee, mutta ajetaan samoja uria ja jatkokasvatus puut ovat ojien laidoissa joiden päältä ei ajeta kuten ristiin jatkuvassa kasvatuksessa. Siinä on Jovain eroa halusit tai et. Ja ylipäätäänhän ne puut ei ole edes kasvaneet samalla tavalla kun ojitus on kiellettyä.

    mehtäukko

    Jos puustoa on muka saatava hiilensidontaan järeämmäksi, eihän silloin korjuukäynnit voi kasvaa. Joovainin hourausta taas. Miksi jankutat käsiteltyjä selviä asioita, jotka eivät muutu miksikään? Totuuden vääristely ja vanutus tekevät sitten pakkoliikkeitä voorumille.

Esillä 10 vastausta, 10,881 - 10,890 (kaikkiaan 12,526)