Kokonaisuutta kannattavuuden suhteen jk-apostolit ei ossaa laskea. Selvä asia lähes kaikille käytännön metsänhoidossa olleiden joukossa.  Höpöukkojen laskukaavoja vain koettavat tuputtaa palstallekin.

Kasvatustiheydellä ja puulajille sopivan kasvupaikan valinnalla (alue ja metsätyyppi) saa luston laatua hallittua. Lisäksi laadun kannalta merkitsevä muuttuja on ainakin oksien määrä ja laatu, joihin vaikuttaa samaan tapaan tiheys ja kasvunopeus sekä lisäksi karsiutuminen.

Välillä näkee valitusta höttöpuun kasvatuksesta, mutta varsinaisia todisteita asiasta ei esitetä. Sahateollisuuden mukaan laatujakeita syntyy, mutta ne menevät pääosin vientiin, ei kotimaan markkinoille. Siispä jos niitä haluaa omaan rakennukseensa, niitä pitää hakea suoraan sahoilta tai sahauttaa itse.

Viime aikoina laatuongelmaksi on tunnistettu avohakkuualueiden kuusen taimien liian nopea kasvu ensimmäisinä vuosina, eli ytimen lustot muodostuvat leveämmiksi kuin myöhemmät lustot.

Metsä  on  jossa  puita   valmiina, ( hum!  ei aukosta 50 vuoteen) on mahdollista  myydä sopivaa, fanerin  ja viilun tarpeet,  pylväspuita,  järeää tukkia tai  karmeiksi sopivia raaka-aineita ja hakea  joulukuusi. 

Siitä aukon tekemisestä hum!! humahtaa tilille 20000€. Laske siitä sinun mainostamaan korkoakorolle. Siitä riittää rahat joulukuuseenkin koristeineen.

A J   hallitsee puun soveltuvuudet kun on opiskellut  ne.  Miulle selitti kerran ostaja  heille sopivia aihioita mitä niistä tulee.  Olivat aloittaneet  karmien tuotannon ja viennin Eurooppaan. Kaupat syntyi.

Saksalainen ostaja  läheltä Düsseldorfia  havainnollisti näytteillä  millaista puuta listat ja paneelit tulee olla jotta ne ovat  myyntikelpoisia.  Muutamia rekallisia  lähti Saksaan ja Japaniin listoja ja sisustus juttuja  lisäämään fiilinkiä siellä. Kyselin joskus onko homma hoidossa,  mo- myyjät  vastasi, oli  Lapissa  rinteellä  laskettelemassa,  ” ole  huoletta hyvin luistaa”!  Mie annoin tiedon lehdistölle.

Puukin asiassa on perää siinä, ettei ole olemassa metsä-apostoleita  eikä ollut aiemminkaan.  Muitta huijareita  ja  lieroja moneen lähtöön käyttämää ihmisten pakonalaista tilaa hyödyksi.  Suurin kansan ” köytyminen” ; ne ”suuret ikäluokat” jätettiin kouluttamatta lähes kokonaan.  Metsäkoulutus huipentui propsin mättämiseen ja kantamiseen kourakasoille.

—   Myönnän etten osannut  16 vuotiaana  differentiaali-  ja  sen derivaattaa laskea.   Opiskelin ja osan  sen vieläkin.   Helpoimmillakin murtoluku päättelyillä selvää puittenluvusta  ja tuottavuuden kiihtymisestä  se ei  kuitenkaan aukosta vilkasta. Katsomalla valmiista taulukosta  niin se hoituu, niitähän on.   Mutta, mutta jos  näkee aukossa kannokon keskellä metsän humisevan, ei tarvitse enää  minkäänlaisia laskukaavoja ja taulukoita.  Juolukan ja suopursun  lemu on  huumannut  ajatuksen tuonut fiilingin.

Sitähän minä nyt peräänkin, että onko tämä taimivaiheen nopea kasvu laajempikin ongelma, kun ei siitä kuitenkaan ole kokemusta? Mätästyksiä on muistaakseni tehty kolmisenkymmentä vuotta, eli ensimmäisiä kuusikoiden 2. harvennuksia on vasta tulossa hakkuuseen.