Suurimmat lahovauriot tulee jk:n kuvioilla alikasvoskuusiin. Siitä on näyttöä mm. Mtl:n kestokoealoilta. N. 10-80 % alikasvoskuusista ko kohteissa oli lahovikaisia.  Onhan se selvää, että lahovikoja tulee paljon, kun kohteella käydään usein eikä tehdä välillä uudistamista kunnolla.

Näiden kahden satusedän kiivas todistelu osoittaa vain jk:n heikkoudet , kun mitään tarkempia tietoja ei ole heillä saatavilla.

Omana havaintona tiedän, että pahimmat tuhot ovat niissä kaikista pienemmissä mistä se sitten paljastuu kaikista myöhiten. Se pieni, lähes huomaamaton naarmu kyljessä riittää että keskusta lahoaa. Se kyljestyy kyllä mutta keskusta ei eheydy. Kyllähän aliskuusista saatta pystyä jopa laskea edellisen harvennusajankohdan kun lahorinkulasta katsoo. Vähiten huolissani minä ehkä olen mitä isompaan puuhuun tulee kylkinaarmu.

Eikös jatkuvassa kasvatuksessa ajella ristiin rastiin toisnkuin minä kasvatan ojitetun koivunistutus alueen ojan penkoilla kuuset eli niiden päältä tai kyljestä ei ajeta ikinä. Pukkalan mukaan ojituskin on vippaskonsti eikä sitä pitäisi tehdä. Kummasti vaan parantaa soistuneen omteenkin kasvukuntoon ja puskee ojat kuusia, joita on nyt hyödynnetty molemminpäin kuusi-koivu-kuusi-koivu kasvatuksessa.

Täällä  asiantuntijat hallitsee kaiken arvailuilla  ja vastauksia pukkaa vaikka ei kysyisi mitään.   Yli parinmetrin syvät  jordanit  60-  luvulla   olivat urakointia  eikä vesitaloutta.  Nykyisin ovat  ojat korjaantuneet.

On syytä esittää harhapoluille hapuileville varottavaksi monipuolisia seikkoja. Perkolaisen horinaan ei uskokaan kukaan.

60-luvulta on hyvin moni asia muuttunut parempaan. Sen huomaa, jos ei silmät seiso päässä.

Kovin kiivasta tuntuu olevan todistelu ja hyvinkin aivopieruilla höystettyä. Analyysin puutteesta ei ainakaan jää kiinni. Alikasvoksen lahorinkulasta on tarkistettavissa edellisen harvennuksen ajankohta. Sehän on tietenkin mahdollista, mutta jalostushyötyä täällä ei kukaan ole torjumassa. Tukin osalta hyöty on hidasta, hyvinkin vasta 40-50 vuoden kuluttua. Väitetään kyllä, että olisi jopa ensiharvennuksessa, viimeistään toisessa, mutta varsinaisesti hyöty saadaan vasta kolmannessa, eli päätehakuussa. Sitä vastoin jk:ssa, ensiharvennukseen mennessä tehdään jo kaksi tukkipainotteista hakkuuta.