Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 10,801 - 10,810 (kaikkiaan 12,526)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • A.Jalkanen

    Ei toisen metsän mittaaminen kai ole kiellettyä. Tässä ideassa ei kuitenkaan ole siitä kysymys. Jos itse ilmiantaa oman metsänsä ja kertoo perustiedot niin homma on täysin ok. Vielä jos kertoo sopivan sallitun parkkipaikan niin aina parempi. Sekaan mahtuisi myös jaksollisia kohteita.

    Perko

    Sitä mittausta just’ se laki kielsi!  MHY  tuomarin M Kiviniemen kirjasta luin. Sellainen ei kuulu jokamiehenoikeuksiin.  Niitä kumppanihaku sun muita sivujahan on joihin voi levittää   ”mehät aukkoineen ja  ja mitat”  niin sinne vaan.    Ilmaisohjelmassa  tilatunnuksella  voi  nähdä satelliitti kuvan  ja ”Nallen” arvion  omaisuudesta, levittää tilatunnuksensa tänne ,  sehän on helppo —vähän vaan vaivaa .   Olisko se hyvä?

    PS ,   kirjautu; ” Nallen”  metsä tiedot  kännyohjelmassa niin näkee aika monenlaista jakaumaa ja arvon  euroina.   Niistähän voi kiistellä maailman tappiin.

    A.Jalkanen

    Olisi se tilatunnuskin hyvä alku. Siitä ei ilmene miten metsää on käsitelty mutta jos asiaa ymmärtää niin sen näkee paikan päällä. Pitäisin metsän mittaamista vähäisenä rikkeenä. Paljon haitallisempaa olisi uhanalaisten eliöiden bongailu.

    Perko

    Katso edellisen PS.   Huono oli  miusta kun oli  laitettu suojelukseen ” helvetinkuru”  louhikko. Ei kukaan kertonut ja omistajaksi valmiiksi jo naapurin leski.  Hauskoja tapauksiatekevät.

    Jos täällä olisi sallittua markkinointi ( onko ? )  niin  siihen  omat havut, kannot ja  ja muut jakeet erilleen hinnoiteltuna.    Varmaan  hintakilpailutus toimisi   ja porukalla aina kehuttaisiin tavarat niin kuin on tapana ollut!

    PS, Raivoojalla  on  vaikea  tehtävä , otan osaa.

    Ammatti Raivooja

    ”Jos nyt ruvetaan istuttamaan paremmin kasvavia kuusia, tilavuuskasvu lisääntyy merkittävästi vasta 40–50 vuoden päästä. Tuolloin kuusikuitupuuta käyttävä mekaaninen metsänjalostus on luultavasti loppunut Suomesta ja paperinvalmistuskin vähentynyt olennaisesti” Pukkala 2017

    Huonoja uutisia jatkuvakasvattajille jos kuusi on ainut mikä kasvaa aliskasvoksena, kyllä koivunistuttajat taas porskuttaa. Noh, vitsillähän tähän varmaan suhtaudutaan, kuusenkasvattajat voivat myydä sitten energiapuuta. Ja 35 vuoden päästä on keksitty lisäaine millä koivukuidusta tulee yhtä vahva kuin havukuidusta joten jatkuvakasvatus joutaa romukoppaan. Kyllä koivun istuttaja rikastuu, ainii paitsi mikäs jalosoukko se olikaan joka tappaa kaikki koivut.

    mehtäukko

    Loppuu mikä on loppuakseen. Jk ei ainakaan edistä mitään.

    On tilanteita, jossa vientitoimitukset vaativat esim. kuusitukkia tuhansia motteja ja nopealla aikataululla. Männyt jää hakatessa pystyyn. Tai toisin päin. On kysymättäkin selvää, mistä niitä puita otetaan ja hinnalla.

    Visakallo

    ”Jos nyt ruvetaan istuttamaan paremmin kasvavia kuusia, tilavuuskasvu lisääntyy merkittävästi vasta 40–50 vuoden päästä. Pukkala 2017” 

    Joskus tuntuu, että nämä Pukkalat ja muut jk-ihmiset eivät ole nähneet normaalisti kasvavia kuusia, vaan jotain väärällä maapohjalla kituvia puolikuivia raaskuja. Kun hoidettu istutuskuusikko ensiharvennetaan parikymppisenä, on kasvu sen jälkeen huimaa. 2. harvennus tulee eteen jo kolmekymppisenä. Päätehakkuu tulee nykyisin viisikymppisenä, ei enää kuusikymppisenä kuin ennen tapahtui.

    Jovain

    Voihan se olla niinkin, että kuusikko 40-50 vuoden iässä saavuttaa sellaisen kasvuvaiheen, että tilavuuskasvu lisääntyy merkittävästi. Nuo kituset ja puolikuivat, mitä nimityksiä alikasvoksista nyt olikaan, raaskut näivetyiset jne. Ne eivät kuulu jatkuvaan kasvatukseen ja raivataan pois. Kehityskelpoiset kuuluvat ja menestyvät myös jk metsässä.  Käsitys jk metsistä on lisääntynyt ja toivottavasti myös siitä. mitä jk metsät ovat. Mehtäukon yhden tavan ja yhden puukauppatavan metsät eivät ole jk metsiä ja hoitamattomat, jaksottaisen hoitorästit, oliko niitä nyt miljoona hehtaaria, eivät ole jk metsiä.

    Ammatti Raivooja

    ”Jos nyt ruvetaan istuttamaan paremmin kasvavia kuusia, tilavuuskasvu lisääntyy merkittävästi vasta 40–50 vuoden päästä.” Tai ”Voihan se olla niinkin, että kuusikko 40-50 vuoden iässä saavuttaa sellaisen kasvuvaiheen, että tilavuuskasvu lisääntyy merkittävästi.”

    Jomminkummin mutta jonku mielestä jo päätehakkuu kypsää 50 vuotiaana. Ja siis vanhoilla taimilla. Kyllä innolla odotan mitä noista minun huippujalostetuista taimista tulee 50 vuodessa.

    ”Lannoituksella, jalostuksella ja ojituksella on monia haitallisia vaikutuksia. Jalostetun taimimateriaalin käyttö kaventaa geneettistä vaihtelua ja metsien kuusettuminen luultavasti myös nopeutuu, koska kalliilla istutettuja taimia halutaan suosia taimikonhoidossa. Osa lannoitteista kulkeutuu vesistöihin, ja nuorien metsien lannoitus heikentää puiden laatua. Kunnostusojitus aiheuttaa jo tällä hetkellä 90% vesistöjen kiintoainekuormasta.” Pukkala 2017

    Minä istutan päivässä 1200-2000 5-6 tunnissa huippujalostettuja kuusentaimia. Mutta olen myös istuttanut koivuja muokkaamattomaan maahan kuokalla, ja se jos mikä on kallista, siis jos tuo on kallista niin miettikää paljon nämä jatkuvan kasvatuksen täydennyistutukset tulevat maksamaan? Tuollaista 1 vuotiaista kuustahan on ihan huippuhalpaa istuttaa. Tavallaa kun on jo havuilla saatu ilmaiset taimet verrattuna havu-oksakasaan istuttamaan kuokalla, mikä vitsi!

    Puuki

    Jalostettujen taimien tilavuuskasvu lisääntyy suhteessa luont.syntyneisiin heti ensivuodesta lähtien jatkuen sitten kiertoajan loppuun. Pukkala väitti yhteen aikaan, että jalostushyöty loppuu taimivaiheen jälkeen. Nyt sitten näemmä on päinvastaista mieltä.

Esillä 10 vastausta, 10,801 - 10,810 (kaikkiaan 12,526)