Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 10,771 - 10,780 (kaikkiaan 12,526)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Visakallo

    Et siis Perko tiedä vastausta?

    Visakallo

    Perko kääntää juttunsa moittimaan jaksollista kasvatusta, vaikka kysymys on jatkuvasta kasvatuksesta käytännössä.

    Perko

    Ei ole kysytty tiedänkö?  Tiedän tai ehkä en  sano niin mitä sitten.

    Missä   ovat visan  23383 jyvät kun ei ole tolkunhäivääkään?

    Puuki  lähetä Timo Pukkalalle  havaitsemastasi virheestä  ankara  huomautus ja  vaadi  pikainen korjaus.  Yritä kestää, tuulettele hankkijan lippistä varjossa!

     

     

     

    Visakallo

    Tuossa edellä Perko tulikin kiteyttäneeksi kaiken olennaisen itsestään.

    Jovain

    Ei Arvometsän uutisoinnissakaan täydennysistutus mikään uusi aihe ole ja tuskin pilaa hoitomuotoa. Ei se ole pilannut jaksottaista metsän hoitoakaan, vaikka hoitomuoto pitää sisällään kaikki luontaisen metsänhoidon elementit. Tämä on tätä. Avohakkuuton toimii myös, joskus 70 luvulla leimattiin vielä satoja hehtaareja metsää, ettei tarvinnut puuttua keinolliseen uudistamiseen. Näitä metsiä on vielä tänäkin päivänä ja ovat täydessä tuotannossa. 50 vuotta on lyhyt aika ja on lyhyt aika myös jatkamaan kiertoaikoja. Mutta jos murjaisee aukon, se on sitten siinä.

    Visakallo

    ”Ei Arvometsän uutisoinnissakaan täydennysistutus mikään uusi aihe ole ja tuskin pilaa hoitomuotoa.” 

    ”Mutta jos murjaisee aukon, se on sitten siinä.”

    Jovain tulikin tässä kiteyttäneeksi jk-markkinoinnin perusvääristymät.

    1. Jk:n todelliset hoidontarpeet ja -kustannukset sivuutetaan.

    2. Jaksollisesta kasvatuksesta annetaan todellisuutta huonompi kuva.

    Jovain

    Se on totta, että Arvometsän vertailussa raivuun kustannuksia ei ole huomioitu. Onko raivuulle katsottu olevan tarvetta, se ei kuitenkaan ratkaise metsänhoidon paremmuutta. Oleellista on, että raivuu tehdään korjuun jälkeen, jaksottaisessa se tehdään ennen korjuuta ja myös metsän kuvat ovat erilaiset. Visa metsänkasvattajana operoit niiden harvojen omassa luokassasi. Voidaanko noilla tiedoilla vaatia vertailua ainakaan tavan metsänhoitoon verrattuna. Ainakin yksilöityä paneutumista metsänhoitoon se vaatii.

    Ammatti Raivooja

    Suurin metsänomistajan kannattavuuteen vaikuttava tekijä on metsän uudistamiskustannukset. Jatkuvassa kasvatuksessa hyödynnetään metsän luontaista uudistumista. Kun metsä uusiutuu luontaisesti, metsänomistaja säästää uudistamiskustannukset, kuten maan muokkauksen ja taimien kustannukset

    ”>Korjuu onnistuu useimmiten kuusialikasvoksesta huolimatta, eikä ennakkoraivausta tarvita. Sen sijaan tiheä, pieniläpimittainen koivupuusto saattaa haitata korjuuta kohtuuttomasti, jolloin raivaus on perusteltua.

    >Näissäkään tapauksessa raivausta ei kannata tehdä kauttaaltaan, vaan näkemäraivauksena, jossa poistetaan vain tarvittava määrä alikasvoksesta ja säästetään etenkin kuusialikasvos tulevaisuuden puiksi. Ennakkoraivauksen minimoimisesta hyötyy metsänomistajan lisäksi esimerkiksi pienriista. Arvometsä.</p>
    Minäkin olen ennakkoraivannut jatkuvan kasvatukseen siirtyvien ja olevien metsä, ei kannata tuostakaan selittää, että ennakkoraivausta ei ole ennen hakkuuta. 2000e jaksollisen uudistamiskulut on se Suurin valhe eikä vastaa todellisuutta.

    Visakallo

    Jos raivauksen ja täydennysistutuksen työaika ja kustannukset huomioitaisiin, se vaikuttaisi markkinoinnissa jk:n houkuttelevuuteen. Jaksollisen kasvatuksen tasapuolinen kohtelu vertailuissa toimisi samoin.

    En nyt oikein tiedä, onko se Suomessa jotenkin ainutlaatuista, että pyrkii toteuttamaan metsän hoitotoimet ja hakkuut ajallaan? Ainakin täälläpäin, missä maatalouden merkitys on ollut suhteessa metsätalouteen pieni, asia on aivan tavallinen, eikä tilakoollakaan ole siinä merkitystä.

    Timppa

    Suurimmat metsätalouden kannattavuuteen vaikuttavat tekijät ovat:

    Kasvatetaan oikeita puita oikeilla paikoilla parhaissa oloissa.

    Halpaa, kun osaa.

Esillä 10 vastausta, 10,771 - 10,780 (kaikkiaan 12,526)