Kuvitelleet olevansa metsänhoidossa saaduilla ohjeilla ja  houkuttimilla  ovat tuhonneet omaa tulostaan, ja  onkin pörssiyhtiön  lautturina heidän  ohjeilla.  Pahin  puiden tuho voi kohdat myynnissä.  Uutta oivallusta ja  ajattelua  on hyvä tehdä markkinointiin ja valita olosuhteet asiakkaan  kohtaamiseen miellyttävässä tilassa ” lomaillen”  esim taukotuvalla. Itseasiassa  myynti on kokojuonen  vaikein rasti jossa voi menettää   vuosien tuloksen hetkessä.  Tilannetta ei yhtään haittaa  jos on opiskellut  tehtävään.  Oletko valmis ?

Nänhän se on Visakallo. 1 m3/ha vuodessa kiertoajalla tuottava maa luokitellaan vielä metsämaaksi, eli karuimmat metsätyypit ja suot tai pohjoisimmat metsät Lapissa. Käytännössä ne ovat usein metsätalouden ulkopuolella tai käsitellään vain varovaisin poimintahakkuin. Rahaa tai työtä voi sijoittaa taimikon raivauksen verran. Ovat niitä kohteita, joissa jk on hyvin suositeltavaa.

Muutenkin vastakkainasettelusta voisi yrittää päästä jo liennytykseen: jk-menetelmällä on etuja ja sitä kannattaa käyttää siellä missä ne edut saadaan käyttöön.

En ole Lessi huolissani otsikosta vaan sisällöstä: joko jk-kokemuksia on todella vähän tai niitä ei uskalleta jakaa, ei positiivisia eikä negatiivisia. Tällä keskustelulla ei osaaminen kyllä etene ja kaikki häviävät.

En edelleenkään rohkene suositella jk:ta yleismenetelmäksi, mutta kylläkin tiettyihin tilanteisiin jotka on moneen kertaan käsitelty tässä ketjussa ja muualla.

09:43 A.Jalkanen toteaa mm: ”– joko jk-kokemuksia on todella vähän tai niitä ei uskalleta jakaa, ei positiivisia eikä negatiivisia.—-”

Olen eri mieltä. Kokemusta ja tutkimusta jatkuvan kasvatuksen metsistä on aikanaan löytynyt ja nykyiset mh-tavat perustuvat niihin tietoihin aika pitkälle.

Perinteisesti metsiä oli hoideltu – ja yritetty hoitaa – jatkuvan kasvatuksen mukaisesti. Metsäala ja -tutkimus huomasi homman menneen ”metsään” ja lopullisesti suuntaa alettiin korjata sotien jälkeen.

Näkyvä merkki kääntymyksestä on ns. Harsintajulkilausuma vuonna 1948, joka löytyy ainakin osoitteesta  ”https://www.metsalehti.fi/artikkelit/kaanteentekeva-kiistelty-lausuma/#ec717bb6”.

Iäkäs (76 v) tuo lausuma on, mutta tuntuu olevan ajankohtainen edelleen.

Niiltä osin kun metsät olivat pilalle harsittuja, korjausliike oli tarpeellinen. Se ei kuitenkaan tarkoittanut, että kaikki metsät on hoidettava korjausliikkeen mukaisesti. Siihen ei ollut tarvetta, näin kuitenkin toimittiin ja jk laitettiin sulkuun. Sitä voidaan pitää metsänhoidollisena virheenä, jonka purkaminen jälkikäteen ja sovittaminen nykyiseen metsänhoitoon ottaa enemmän aikaa.