Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 10,711 - 10,720 (kaikkiaan 12,526)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • mehtäukko

    Perkon 30-40 vuodentappio väitös jaksollisen alussa on alusta alkaenkin valetta.

    suorittava porras

    30-40 -lukemat on irrotettu oikeasta asiayhteydestä. Siinä iässä jk-metsän 1,5-metriset taimet alkavat vasta kasvaa saadessaan kasvutilaa. Tätä seikkaa venäläiset tutkijat ovat ”soveltaneet ”jaksottaiseenkin menetelmään ja saaneet menetelmän näyttämään huonolta. Tosiasiassa puuston ollessa nelikymppistä , siitä korjataan jo toista satoa. Jk-ssa taimi odottelee vasta lupaa kasvaa. Edellyttäen tietysti ,että taimia yleensäkään on ilmaantunut alueelle.

    Perko

    Voisi pohtia  toisinkin.  Havut ja kannot ovat sitä entistä tappion korvausta ja niistä menee se 30 -34 % vero eli noin saanto ~4  € / mytty .   Noista  metka tuloista voi joutua luopumaan nehän ovat  hallinon  kytkös varmistaa selluntuottaja  tekemään  luovutuksia  ylitiheästä taimikosta sopuhintaan.    Semmoista 65 vuotta ooottettelemista vesomisen metka tuloilla tahtoo olla  bensaakin pitäs ostaa.  Lauantaina  aina kääntää paidan toisinpäin!

    A.Jalkanen

    Tuo suorittavan portaan huomio on juuri se mahdollinen riesa jk-mallissa. Saadaanko aikaan olosuhteet, joissa taimia syntyy ja joissa väliportaan puissa säilyy elinvoimaiset latvukset? Kasvua syntyy vain viherhiukkasissa eli lehdissä ja neulasissa. Se metsä, jossa niiden määrä on suurempi ja jossa ne saavat riittävästi valoa, kasvaa enemmän. Kasvifysiologiaan perustuvia kasvumallejakin on olemassa. Ne varmaan osaisivat optimoida sopivan harvennusvoimakkuuden kuhunkin tilanteeseen.

    Vaikka jätettäisiin pois Metka, kulujen verovähennykset ja hakkuutähteet, jäljelle jää silti avohakkuun tuottama suurempi kantorahatulo.

    Husq165R

    ”Tosiasiassa puuston ollessa nelikymppistä , siitä korjataan jo toista satoa.”

    Vai niin. Kuopion korkeudella oleva istutuskuusikkoni menee eh:een muutaman vuoden sisällä. Kiire ei vielä ole. Istutuksesta nyt tasan 40v.  Normaali metsämaa. 2 raivauskertaa: perkaus ja 4m:ssä. Odotettavissa 26-28 € /m3, kuk ja kuthiomo.

    Tulisiko siitä nyt laikutus+taimet -kustannukset takaisin. Jos korkoa ei tällä kertaa lasketakaan.

    Eli jotain on pahasti vialla!

    Mutta tärkeää taitaakin olla hurmos, kuten eliitin (termi lainattu) tapaan kuuluu!

    Perko

    A J  menet nyt  sinne joka on ollut turhaa puhettani täällä. ” saavat riittävästi valoa, kasvaa enemmän. Kasvifysiologiaan perustuvia kasvumallejakin on olemassa. Ne varmaan osaisivat optimoida sopivan harvennusvoimakkuuden kuhunkin tilanteeseen. ”  Tuohon  70 vuden pätkään ei jää päivääkään alle  8 m3/v kasvu jatkuvan kasvatuksella ja tuottavuus  on mahdollista pitää yli 10 % .

    Myntiä jk voi tehdä niillä kaikkein kalleimmilla jakeilla 5- 6 kertaa   vertailun odotellessa pääsyä  oksien myyntiin.   Tiede on kummallinen.

    suorittava porras

    Myyntikertojen määrä ei ratkaise ,vaan se ,paljonko puista saa tuloja 60 vuoden aikana. Jk-ssa jäävät korkeimmat tarjoushinnatkin saavuttamatta eikä tuote käy kaikissa oloissa edes kaupaksi.

    Kun kauppaa käydään ,on tuote saatava kiinnostavaksi. Jk-metsä ei riskit tunteville ole millään muotoa kiinnostava ostokohde. Siinä ei prosenttileikit auta ,kun tuote ei käy kaupaksi. Joka haluaa tudellista taloudellista hyötyä metsistään ,pitää huolen siitä ,että tuotteelle löytyy kysyntää. Jaksollisella puolella hoidetun metsän puiden kaupaksi saamisessa ei ole ongelmia.

    Ammatti Raivooja

    Havuthan on rahaa mitä JK:ssa ei tule. Havuja ei mitenkään siis voi verrata JK:n tuottamiin kuutioihin koska sieltä ei sitä tule. Kyllä minunkin liiketoiminnassa kulut vähennetään tuloista ja missä tahansa metsätilallakin, että kyllä on ihan oikein jos haluat verrata jaksollisen ja JK:n puuntuotosta niin jätät ne havut ulkopuolelle siitä ja niistä tuloista vähennetään uudistuskuluja. Härskiä valehtelua, että uudistuskulut maksettaisiin nettotuloista tai jostain ”omista rahoista.” Tuollaisilla jaksollisen ilmaisella uudistamisella verrattuna JK:n pienaukon ilmaisella uudistamisella on tilanne aika selvä.

    Timppa

    Vai niin. Kuopion korkeudella oleva istutuskuusikkoni menee eh:een muutaman vuoden sisällä.

    Jyväskylän korkeudella usean kuusikon eh-ikä on ollut 28-30 vuotta.  Onko Huskin kuusikko liian karulla paikalla?  Jotain siis on vialla?

    Visakallo

    ”Visan  esitys taimikonhoitojensa kuluista  on oiva esm  aukonhoidon vaivoista  30 vuotta j a tappioon ajautumisesta jo startissa ilman euroakaan. Voi olla kyse virtuaali-ilmiöstäkin.”

    Avaatko Perko tuota, en ymmärtänyt siitä mitään.

Esillä 10 vastausta, 10,711 - 10,720 (kaikkiaan 12,526)