Vääristeltyjen laskentatapojen hyväksymisvaatimukset, kuin menetelmästä satuilut hyväksyttävyyden vaatimiseksi ovat tyhjän päällä. Kun näistä ei ole esitetty vakuuttavia tuloksia motteina ja euroina kestävällä jaksolla alku- ja lopputuloksineen, ei ole vaikeutta olla eri mieltä.

Sitävastoin jaksollisen tulokset, selkeys ja kestävä menetelmä ovat jk- kaksosten hampaissa, kuin laittomuudessa työskentelisimme!

Eikö tämä asetelma ole enempi kuin outo pakkomielle?

Sitä leipää syöt ja niitä tarinoita kerrot, mitä… Kovin on vaikea poiketa, kysymys kuuluu? Oliko Visan suojuspuut tai Timpan Lapinjärven esimerkki vertailukelpoisia. Ainakin valtakunnan tason ”faktoina” niitä tarjoillaan. Tarkoittiko joku Saarijärven pilalle ja määrämittaan harsittu metsä koko valtakunnan tilanteesta. Epäilen, ei näillä ole sitä todistusarvoa, jos  epäonnistuneita kohteita tarjoillaan todistusaineistona metsänhoidon paremmuudesta. Vaaditaan vielä tavan metsänomistajalta, heidän väittämiään kumoavia tuloksia (haloo). Eikö tutkimuksen tulokset riitä, on niitä tänne esitetty.

Timpan  kertomat  luvut aukon tuottavuudesta  tuntuu uskottavilta ( puhtaana  ~150 €/ ha /v). Muiden unelmia  haittaa kuvitelmat ja lukujen/laskutaidon puute, voi olla jotta rehellisyyskin on liikkunut.   Visan  esitys taimikonhoitojensa kuluista  on oiva esm  aukonhoidon vaivoista  30 vuotta j a tappioon ajautumisesta jo startissa ilman euroakaan. Voi olla kyse virtuaali-ilmiöstäkin.

A J: n  / Pukkalan    lainauksesta opin uutta, että jk lla voi nostaa hehtaarin  vuosituottavuuden pysyvästi  yli tuhannen euron maagisenrajan.    >Tsemppiä vaan tamppaajille nyt keli suosii!

Se mahdollinen tappio syntyy ,kun lähdetään uudistamaan finaaliin päätynyttä jk harveikkoa. Silloin lähdetään lähes nollasta. Jaksollisen metsän päätehakkuusta saatu muutama kymppitonni hehtaarilta on sentään oiva pesämuna. Uudistuskuluthan hoituvat pelkästään myymällä hakkuutähteet ja jää vähän ylikin .

Onko Perko valmis siihen ,että korjuuaikataulut venyvät yleisellä tasolla ellei korjuutoimintaan saada kominkertaista määrää koneita ja niille käyttäjiä jk:n mahdollisen yleistymisen myötä nykyiseen verrattuna. Kaikki tämä on luonnollisesti pois kantohinnasta. Kaikille kohteille tuskin löytyy tekijöitä sittenkään ,koska korjuuavurioriskin vuoksi sopivia korjuuolosuhteita ei ole joka paikassa edes joka vuosi. Aukkoja voi korjata lähes kelillä kun kelillä.

Siitäkin on syytä muistuttaa ,että asiakkaat vaativat tuotteensa nopealla aikataululla. Joka pystyy nopeisiin ja täsmällisiin toimituksiin, on kisassa vahvoilla. Jaksottainen metsän kasvatus raaka-aineen tuottamisessa on tässäkin suhteessa ylivoimainen vaihtoehto. Sen avulla on saatu kysynnän tarpeet tyydytettyä asiakkaiden toivomalla tavalla ja teollisuus kasvatettua nykyisiin mittoihin. Jos olisimme jatkaneet harsintataloudessa , eläisimme edelleen hevosvetoisessa yhteiskunnassa.

Just’ noin,  myös   jatkuva kasvatus   lukee siellä , siitäkin vois  juttu  liipaista.   Kohtalaisen runsaasti ja laajasti ovat kertoneet;  paljaaksihakkuuntehosta, aukon ruoppauksista, istutuksesta ja taimien  hyvästä kasvusta myös hevoset ovat olleet  jutuissa mukana  niistä miekin pidän .   Lopputuloksen varmasta hyödystä ajanmenetykseen  ja odotuksesta vai vähän.  Vertaamista  oletuksilla  jk tuottavuuteen  on lähes jokaisella  ollut antaa   asiantuntijan ja tieteen varmentamana aiempaa  tarkempaa tietoa.    A J  kuitenkin tukeutui itse guruun! Se on Hyvä!

Noihin A J toivomuksiin nyt  voisi  off  tilassa olevat  mopokuskit, ja suorittavat-jakomiehet sun muut jotka luulee tietävän nousta auttamaan.