Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 10,681 - 10,690 (kaikkiaan 12,526)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • A.Jalkanen

    AR:lla hienoja havaintoja. Omistakin puulajeistamme kai jalot lehtipuut uudistuvat myös puolivarjoon: tammi, vaahtera ja lehmus? Kun nämä yleistyvät, saadaan uusia mahdollisuuksia. Wikipedian mukaan jalava on kalkinsuosija ja saarni vaatelias kasvupaikan suhteen. Tammi saattaa menestyä savimaallakin. Tammi, vaahtera ja lehmus ovat lehtometsien yleislajeja ja siten lupaavimpia myöhemmän luontaisen uudistumisen kannalta, kunhan ensimmäinen sukupolvi on kasvatettu siemenistä tai taimista.

    https://fi.wikipedia.org/wiki/Jalo_lehtipuu

    mehtäukko

    Hyväksyykö sertifikaati vieraita puulajeja?

    Timppa

    Kannattaa kuitenkin muistaa, ettemme tiedä kuinka Suomen ilmasto jatkossa kehittyy.  Kuten olemme nähneet, niin talvella voi olla pitkiä pakkasjaksoja tai voimakkaasti vaihtelevia lämpötiloja.

    Rohkenen siis epäillä, etteivät kaikki toisenlaisiin oloihin sopeutuneet puut täällä menesty vaikka vuoden keskilämpötila nousisikin.

    mehtäukko

    Surkuhupaista koko asiassa on se, kuinka fanaattisesti jk-kaksoset ovat tuomitsemassa jaksollisen ja kuinka Taloussanomien metsänhoitajien juttuun reagoivat.

    On päivänselvää valinnan helppous, ja kynnys entistä korkeampi saattaa metsänsä jatkuviksi rääseiköiksi.

    Perko

    Jatkuvaa kasvatusta säikähtäneet mtk:n entiset metsänhoitajat Juhani Viitala, Timo Nyrhinen ja Timo Airaksinen ovat jakaneet kirjoituksensa usealle lehdelle, ainakin Lapinkassassa oli sama juttu. Lienee tarjottu kaikille joille on vaan kelvannut.

    Selitys lannoituksen tuottavuudesta 22% on suuresti liioiteltua. Vuosien korkomenetys ja verottajan osuus lähtee puhtaana päältä  jo kolmanneksen eikä se sijoitussumma palaudu rahana niin kuin muissa sijoituksissa.  Tarvitaan yli 100 %  tuotto  maahan hävinneelle sijoitus summalle.    Edunvalvonnan sankariteoista MTK ajalta varmaan kirjoittavat erikseen.  Jään odottamaan.

    Jatkuva  kasvatus on varma menetelmä korjata alkutuotannon rahallista tuottavuutta aiempaa nopeammin.

    Visakallo

    Jos jk on niin niin hyvin tuottavaa ja vähätöistä, niin miksi sitä pitää meille muille koko ajan tyrkyttää? Hyvästä liikeideasta katoaa äkkiä maku, jos kaikki tarttuvat siihen.

    Visakallo

    ”eikä se sijoitussumma palaudu rahana niin kuin muissa sijoituksissa.” 

    Avaatko Perko hieman tuota? Se taitaa olla taas sitä hieman korkeampaa matematiikkaa?

    Perko

    On hyvä , että jatkuvakasvatus on saanut laajaa kiinnostusta ja metsänomistajien  edunvalvonnankin mukaan  rahallisen tuottavuuden uudistukseen .  Sitäkin se on!

    suorittava porras

    Laajasti on myös huomattu ,että jk on kupla ja menetelmän taloudellisuus pelkkä kangastus. Puolustavien puheiden kohdalla voidaankin puhua lähes kaiken disinformaation äidistä vailla mitään todellisuuspohjaa .

    A.Jalkanen

    Jos jk-menetelmä on niin autuaaksi tekevä, luulisi että täällä monikin jakaisi innolla kokemuksiaan ja numeroitaan. Mutta ei, vaan Timo Pukkala on ainut joka jakaa.

Esillä 10 vastausta, 10,681 - 10,690 (kaikkiaan 12,526)