Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 10,671 - 10,680 (kaikkiaan 12,526)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • A.Jalkanen

    Pukkalan hakkuut eivät ole vasta kuin muutaman vuoden ikäisiä. Kaipaisin esimerkkejä siitä miten homma toimii pitemmässä juoksussa. Nyt jos lähden itse kokeilemaan tuloksia tulee hitaasti.

    Perko

    Timpalla  on vertailtua faktaa yli  40 vuoden takkaa!

    mehtäukko

    Jaksottaisessa on luontaiset palikat käytössä, mistä taas tuo sekoilu?

    ”Paljaaksi hakkuun päihittää muutama kasvuun jätettu puu, jonka voi myydä jo vuoden kuluttua…”       Vieläkö voi opit mennä enemmän sekallutta?

    Perko
    Jovain

    ”Tulee tuloksia todella hitaasti”, jopa uuden metsälain suosituksilla. Kyllä tätä tietoa on tarjolla runsaasti. Omalla kohdakkakin omissa metsissä ja jo vuosikymmeniä ennen jk sulkua. Ei kannata lähteä kokeilemaan pienaukkoja tai metsän avaamista, jos taimettumisen tai metsän uusiutumisen edellytyksiä ei ole olemassa. Sitä tehdään nykyisillä suosituksilla metsiin aika paljon. Kyllä sen edelleen kasvatettavan taimiston tai uusiutuvan metsän on oltava valmiina, ennen kuin mennään avaamaan tai ainakin varmuus siitä, että näin tapahtuu on olemassa. En tiedä kannattaako jäädä odottamaan, toisaalta laki ei vaadi uudistamisvelvollisuutta.

    hemputtaja

    A.Jalkanen kirjoittaa ”Pukkalan hakkuut eivät ole vasta kuin muutaman vuoden ikäisiä. Kaipaisin esimerkkejä siitä miten homma toimii pitemmässä juoksussa. Nyt jos lähden itse kokeilemaan tuloksia tulee hitaasti.”

    Tuota, tuota. Epäilen, että ajatteli Anneli vähän lyhyesti tai nopeasti. Nimittäin – väitän, että meitin nykyiset metsät ovat vahva todiste siitä, että metsänhoidossa on onnistuttu ja ”vanhan ajan” jatkuvan kasvatuksen (lue: harsinta) vauriot on paikkailtu.

     

    Timppa

    Tuota, tuota. Epäilen, että ajatteli Anneli vähän lyhyesti tai nopeasti. Nimittäin – väitän, että meitin nykyiset metsät ovat vahva todiste siitä, että metsänhoidossa on onnistuttu ja ”vanhan ajan” jatkuvan kasvatuksen (lue: harsinta) vauriot on paikkailtu.

    Juuri näin.  Meikäläisellä on ollut mahdollisuus yli 60 vuoden ajan nähdä sitä kuinka mahtavia tuloksia tämä paikkailu on tuottanut.

     

    A.Jalkanen

    Ehkä kirjoitin epäselvästi: haluaisin nähdä numeerisia esimerkkejä ja kuvia siitä miten jatkuva kasvatus toimii silloin kun se toimii. En kaipaa esimerkkejä siitä että se ei toimi. Enkä jaksollisen mallin onnistumisista ja epäonnistumisista, joita myös tapahtuu eri syistä.

    Perko

    Se nykyinen päähän upotettu oppi  ei paljasta  faktaa alle  60 vuoden.    Uuden edes lyhyt oppimäärä  nopeasta tuotosta on hylättävä ”tälle luokalle ”.
    First used in Japan to take development to the starting point of production.   Tuo  on mahdoton tehtävä  suomalaiselle!  ainakin tämän palstan” asiantuntijoille”

    Ammatti Raivooja

    Mustilassa on hienoja pihta kuusia, jotka ovat varjopuita, toisin kuin kotimaiset puolivarjokuuset. Kasvavat siis siellä hyvin aliskasvoksina oman lajinsa alla. En nyt muista oliko japaninpihta yksi näistä mutta ulkomailta tuodut opit eivät ole yksi yhteen Suomessa. Lähimetsässä tällä hetkellä muuten kasvaa Oregonin mänty aliskasvoskuusena luontaisesti levinneenä.

Esillä 10 vastausta, 10,671 - 10,680 (kaikkiaan 12,526)