Noista tuhon ennusteista useimmat poistuu kun siirtyy sekametsään ja jatkuvaan kasvatukseen.

Sauli Valkonen taitaa olla Suomen arvostetuin jatkuvan kasvatuksen puhtaasti tieteellinen asiantuntija.  Kuulin omin korvin  kuinka hän totesi, etteivät koivu ja mänty taimetu jatkuvan kasvatuksen metsässä.  Saman näin omin silmin.  Kaikki uudet taimet olivat kuusia.

Usko Perko luotettavia tiedemiehiä.  Älä satusetiä.

Nämä on niitä tutkijoita, jotka tietää lopputuloksen ennalta. Pitää vain sepitellä tarina ympärille ja reitti on selvä paratiisiin, kun teet ohjeiden mukaan. Minun horoskoopissa kehotettiin varomaan kauriita.. Parempi että myllynkivi ripustettaisiin heidän kaulaan ja kuuluisi vain puoli puli ja paperit jk:sta mukaan merten syvyyksiin. Oikein valtion rahoillako pelaavat.

Harhaiset suunnitelmat ja tietämättä millä varoin, polttoainein, ja ”säässä” saavutaan perille johtaa lomalennon  tuhoon.  Se ei ainakaan päädy sinne jonne fiilistä hakevat halusi mennä.  Entinen  metsälaki   määräsi säännöt vain selluntuotannolle  ja loput oli liirumlaarumia vailla päämäärää.

Tolopainen  on   oivaltanut;  ” tietää lopputuloksen ennalta. Pitää vain sepitellä tarina ympärille ja reitti on selvä”.   Noin ne hankesuunnitelmat pitää tehdä.

Luin jatkuvan kasvatuksen oppaan Muuttuva metsä. Hieman toiveikas opas onnistumisen suhteen, mutta sisältää hyviä käytännön neuvoja. Sanotaan että jatkuvaa kasvatusta voi kokeilla, esimerkiksi niin että tekee varttuneeseen metsään yläharvennuksen ja jatkaa sitten siitä jos homma toimii.

Kysyin Timo Pukkalalta lupaa julkaista blogissani hänen kirjassaan esitetyt runkolukusarjat. Sainkin luvan ja ilmoittelen sitten kun saan laitettua esimerkkikuvan blogiini tai Lukijoiden kuviin. Lisäksi pari huomionarvoista evästystä. Timon sanoin (hiukan lyhennettynä):

”Optimaalinen läpimittajakauma on käsite, joka kenties on olemassa, mutta jolla ei ole käytännön merkitystä. Nykyisin jatkuvapeitteinen metsätalous optimoidaan optimoimalla muutama seuraava hakkuu sillä rajoituksella, että avohakkuu on poissa laskuista. Jos myös avohakkuu on sallittu, kyseessä on vapaan tyylin metsätalous. Vapaassa tyylissä optimiratkaisuun voi sisältyä avohakkuu silloin tällöin.

Jatkuvassa kasvatuksessa metsän ei tarvitse olla erirakenteinen eikä metsän rakenteen tarvitse olla pysyvästi sama. Metsät ovat jatkuvan kasvatuksen metsiä, jos omistaja on päättänyt, että avohakkuita ei tehdä. Jatkuvaa kasvatusta voi käyttää aivan jokaisessa metsikössä. Kannattavuus on aivan eri luokkaa kuin tasaikäismetsätaloudessa.”

Eihän täällä mitään vallankumousta olla tekemässä. Se on totta, että jaksottainen metsänhoito pitää sisällään kaikki luontaisen metsänhoidon vaihtoehdot, mutta pitäisi sen sitten paremmin näkyä myös metsänhoidon tuloksissa. Tuosta metsänhoidon kannattavuudesta, kuten Arvometsä/Kujala/Pukkala/Kettunen jne. tulokset ovat jatkuvan kasvatuksen hyväksi.