Jatkuva kasvatus käytännössä.

Tämä aihe sisältää 14,352 vastausta, 141 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 9 tuntia, 28 minuuttia sitten Perko toimesta.

Esillä 10 vastausta, 10,601 - 10,610 (kaikkiaan 14,352)

1 2 3 … 1 060 1 061 1 062 … 1 434 1 435 1 436

Jatkuva kasvatus käytännössä.

Lähetetty: 15.2.2021, 16:53
Merkitty: Jatkuvaa puun myyntiä metsästä

Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

Tekijä
Berza

Teema Metsänhoito

Jovain 14.5.2024, 20:32

Mikä sitten metsänhoidossa on se parempi suunta, ”luontaisia menetelmiä käytetään myös jaksottaisessa mallissa”. Niin käytetään, mutta tuskin kuitenkaan on vastaus kysymyksiin. Sitä pitää ihmetellä, minkä takia pitää mennä kaksilla rattailla. Luontaisesti tuotettu puu kelpaa jaksottaisessa mallissa, ei ongelmia, mutta niistä kun tulee ”jatkuvan kasvatuksen” puita, ongelmat alkavat. Kieltämättä onhan laissa jatkuvan kasvatuksen määritelmä aika outo.

Perko 14.5.2024, 20:38

Raadiksi itsensä tekijöillä ei riitä kykyä laskemaan hiihtokisan lähtijöitä. Silti tunkevat häiriköimään joka väliin. Toinen mielikuvitelmissaan luulevat omistavan aukon hakkuulla/ vesonnalla puolet Portugalia. Siitä saa halvalla hyvän fiiliksen. Kummallakaan ei ole edes ajatus- yhteyttä jk- metsäntuottavuudesta.

MJO 14.5.2024, 23:25

Aukosta ei sitä rahhaa tule, kerkiää rippikoulupuku kutistua!

Hyvällä metsämaalla reilu 20v ensiharvennukseen. Eikä jk-metsästä hakkuutuloja ihan vuosittain tule. Tuleeko edes joka vuosikymmen?

Pohjapinta-ala pitää pysyä matalana, jolloin uutta taonta tulisi edes siedettävästi.

Gla 14.5.2024, 23:33

Tilakokonaisuuden kehitysluokkajakauma ratkaisee, milloin seuraavan kerran rahaa tulee. Turha yhtä kuviota on tuijottaa. Jos puuston kasvu m3/ha on hyvä, silloin pieneltäkin tilalta saa hakata puustoa usein.

Visakallo 15.5.2024, 06:28

Gla kiteytti erinomaisesti aivan olennaisen asian. Jk-julistajien pitäisi kokeilla rehellisyyttä, sillä se antaa aina pidemmällä tähtäimellä paremman lopputuloksen. Ei jk-tilallakaan tuijoteta vain jotain tiettyä yksittäistä kuviota, vaan hallitaan kokonaisuutta. Miksi jaksollisella tilalla ei voisikaan tehdä samoin?

Jovain 15.5.2024, 08:37

Eihän jaksottaista metsänhoitoa kukaan ole kieltämässä, päinvastoin. Pidetään kuitenkin kiinni myös luotaisesta metsänhoidosta. Hyväksyntä ja sympatiat tuntuu olevan jaksottaisessa metsänhoidossa, joka kieltämättä pitää sisällään myös kaikki luontaisen metsänhoidon vaihtoehdot. Ja ulos ollaan sulkemassa lain mukainen kirjaus jatkuvasta kasvatuksesta. Onhan siihen aihetta, mutta jos ketä ollaan osoittamassa, menee lain laatijan piikkiin. Metsänhoitoa voidaan toteuttaa myös niin, että otetaan huomioon molemmat hoitomuodot. Metsänhoito voidaan yhteensovittaa, metsissä on runsaasti luontaista tarjontaa. Turha vaihe on uusiutumattomat alueet, joita laki suorastaan tuputtaa avaamaan ja joilla ei ole uudistamisvelvollisuutta. Niistä on muodostunut eräänlaista uudenlaista metsänhoidon kulttuuria.

Perko 15.5.2024, 08:53

Gla voi hakea 60 v jälkeen sijoitustaan aukosta. Paljaaksi menneen ruopatun pohjan istutetut taimet + 20 % kasvu on riittämätön korjaamaan menetelmän 46 % alunhitautta vertailussa jk ha kasvuun samassa ajassa. Jaksottaisessa se koko plantaasi aukkoinen on noin puolet hitaammassa tuotannossa kuin jk. Aukoilla kuvioidun plantaasin hidasta muutosta on ahkeran tamppaajan vaikea huomata etenkin vertaamatta ja tietämättä muuta mihin , mitä verrata .

— Jk metsän omistajilla on käytössään nykyinen tietämys jalostuksista ja siemenistä! Erityisen varmat tiedot aukkomenetelmästä. Tapausten perusteella tiedetään ( Laikonkangas), että tuulituhot jk kohteessa Asta-myrskyn luokassa säilyi pystyssä ja on edelleen kasvamassa. Vierestä alaharvennetut alustat putsatut tasaikäiset pyyhkiytyi nurin Pohjanlahteen asti.

Ammatti Raivooja 15.5.2024, 09:08

Jk metsä on aina ollut ja tulee aina olemaan. Vai olisiko sittenkin jatkettu kasvatus. Tienpäässä on se kuusettuminen ja kuusikon pienaukottamainen. Sitten kun lasketaan, että se JK alkaa siitä koivutuksesta luontaisesti ilman taimia ja maanmuokkausta niin tulee niin rajusti takkiin, että ihan sama mikä sen jatketun kasvatuksen tuotto koskaan tulee olemaan. JK ei kestä vertailua alkuhetkestä. Sen takiahan JK:ssa korostetaan, että jaksollisessa kasvatuksessa ei ole ollut mitään, on vain tyhjä maa 2000e kuluja ja JK:ssa lähtötilanne ikuinen metsä. Mutta kyllä ne esim. trombin jälkeen lähtevät samasta pisteestä.

A.Jalkanen 15.5.2024, 09:27

Muuttuva metsä – Opas jatkuvaan kasvatukseen -kirja luettu 50 %.

Plussaa: sujuvasti kirjoitettu maallikonkin ymmärrettävä teksti, paljon tutkimusviitteitä. Huonoa: sama vika kuin samojen kirjoittajien kirjassa ”Metsä meidän jälkeemme” eli liiallinen toiveikkuus. Ilmasto-osiossa mennään heikoille jäille, kun väitetään, että jatkuva kasvatus on ’ilmastoviisasta’ metsänhoitoa. Kirjan kuvissa on vain puustoisia jk-metsiä.

Olisi ollut eduksi jos esitettäisiin esimerkki runkolukusarjasta, joka edustaa optimaalista jk-metsikköä (tuoreella kankaalla eli mustikkatyyppi), josta voidaan ottaa tuloa 10-20 vuoden välein. Hakkuurytmi on siis sama kuin hyvin hoidetussa jaksollisessa metsässä. Mistähän sellainen kaavio löytyisi?

Perko 15.5.2024, 09:32

Raivooja höyryää siitä entisestä selviämisestä, se on toinen juttu kuin jk jota ei aukossa voi harjoittaa. Nuo entiset näreiköt ovat ongelma kuin muovi, levinnyt ihmeenä kommunismintavoin eikä irti pääse.