Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 10,581 - 10,590 (kaikkiaan 14,352)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Visakallo Visakallo

    Asia on täsmälleen niin kuin Makarov tuossa edellä kirjoitti!

    mehtäukko

    Ensinnäkin ajo-urapainumia kertyy jk- rallissa väkisinkin moninkertaisella riskillä. Jaksollisessa toisen harvennuksen jälkeen se poistuu, sillä sen jälkeen muokkauksen yhteydessä saa notkot kuiviksi. Yleensäkin jos jaksolliseen tulee yhtenäinen lumituho,ötökkä tai trompi, vaihe on selkeä korjata ja uudistaa nopeasti. Jk:ssa kemmerrys jatkuu.

    Jovain Jovain

    Riskien kannalta ongelmat ovat samat molemmissa hoitomuodoissa.Tuulituhoja vastaan käytetään suojakaistoja,  varsinkin jos avataan pystymetsään. Avonaiset reunukset, vesistöjen rannat, jaksottaisen altapäin avattavat metsät ovat herkät tuulituhoille, suojakaistoja tarvitaan.

    Visakallo Visakallo

    Hyvällä ajourien suunnitelulla voidaan välttää harvennusmetsien tuulituhoja merkittävästi. Ajoura järvenselkää tai muuta aukeaa kohti suorastaan kutsuu tuulituhot paikalle.

    mehtäukko

    Jaksollisessa ura-altistuminen korjuissa on vaan ratkaisevasti vähäisempi. Johtaa suoraan vaurioiden syntyriskiin (juurikääpä).

    Timppa

    Riskikeskustelut ovat jonnin joutavaa piipertelyä.  Oleellista on vain se, että jaksollinen kasvaa kymmeniä prosentteja, huonosti taimettuvissa jopa 100 %,  paremmin.

    mehtäukko

    Riskikeskustelu jaksollisesta on turhaa, jk:ssa kun muuta ei olekaan..!

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jos pitää paikkansa että nykyinen tavallinen talousmetsä olisi taso 0, jatkuva kasvatus siitä tasosta -25 ja hyvin hoidettu jalostettuun materiaaliin perustuva +25 prosenttia, tuotosero voisi olla 50 %-yksikön luokkaa parhaimmillaan. Poikkeustapauksissa jopa 100 %, jos joku riski toteutuu kuten Konneveden tuholeimikossa.

    En siis pitäisi riskivertailuja tarpeettomina vaan on hyvä hahmottaa, että todennäköisesti jaksollinen malli tuottaa enemmän puuta pienemmällä riskillä. Riskitasoilla on merkitystä myös silloin kun mietitään sijoittajan omaisuuden hajautusta eri sijoitusmuotojen välillä, metsässä ja sen ulkopuolella.

    Metsätuhoriskit ovat erilaiset jatkuvassa ja jaksollisessa ja niitä kyllä riittää jaksollisessakin mallissa. Tarkoitan tässä riskillä kokonaisriskiä, jossa on metsätuhojen lisäksi mukana ainakin uudistuminen, puun hintakehitys, puumarkkina ja kasvatettavan puun laatu ja määrä (puuston arvon kehitys metsikössä).

    Pahoittelen Perko, jos tuli taas paha mieli.

    Perko

    Kuules A J . ei tullut mielipahhaa päättelyn tuloksestasi.  Normandy:”  Toisaalta samoin tulee huono fiilis mahdottoman harvan tuntoisesta metsästä tai vadelmikon keskellä ponnistelevasta matalasta taimikosta  .

      —.Sitä surkuttelen melkein ja tulee mielipahaa jos  opinnot ovat hypänneet tuommosen jutun ohi. Ilmeisesti et  osaa tai tahdo uskoa ajan merkitystä nopeuslaskuissa.  Jaksollisen ne hyvä taimet  alkaa  kasvaa siinä ikähaitarissa vasta 30 vuoden jälkeen tuottavasti ja se  maa on pois tehollisesta tuotannosta 30 /65  ajasta,  maa on aiheuttanut  pelkkää menoa.  Sitä ei voi laskea riskiksi, se on ollut tiedossa oleva  tappio.  Voisiko sen vielä selvemmin sanoa?  Jk ssa   tuottavuus jauhaa  jatkuvana ylimmällä teholla.   Jotta semmonen  on riski siinä.

    — Tiedän tasaan tarkasti  aukkosysteemin ja sen super taimet kuin siitä myynninkin  vuodesta 1960 lähtien .  Rukkasten reistä  päättelin rahallisen   tuotoksen huonoksi,  ja neuvonnan avut puutteelliseksi. Lain uudistuksesta 2014 lähtien on ihe pitänyt  laskea  optimikohtia  kuin toisessakin yrityksessäni  on kaiken aikaa tehty.

    Puuki

    Suurimmassa osassa kohteita saadaan jo päätehakkuussa suuri ero tuloille jk:ssa tai sitten tasaikäisesssä kasvatuksessa. Sen unohtaminen on itsensä ja toisten tietämättömien pettämistä.

    Taimien jalostus on kehittynyt paljon viime vuosikymmeninä.  Tuo AJ:n 25 % lisä kasvuun on todellisuutta ja ra-koivulla vielä paljon enemmän. Myös – 25 % pitää melko hyvin paikkansa jk:n metsän hiipuvan kasvun osalta.

Esillä 10 vastausta, 10,581 - 10,590 (kaikkiaan 14,352)