› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 10,521 - 10,530 (kaikkiaan 14,299)
1 2 3 … 1 052 1 053 1 054 … 1 428 1 429 1 430

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 11.5.2024, 11:25

    Perko voisi yrittää muistaa, että en harjoita jatkuvaa kasvatusta, joten joudun turvautumaan esimerkeissä muihin. En ole itse vielä nähnyt toimivaa jk-metsikköä, mutta se ei tarkoita ettei niitä voisi olla, esimerkiksi Pukkalalla, Jovainilla ja Perkolla.

    Jk:n hyödyiksi lasken peitteisyyden, joka mahdollistaa paremmin kytkeytyneet metsät, laajempi rakenteellinen vaihtelu jos sitä johonkin tarvitaan (?), ja olosuhteiden pysymisen vakioisina sitä tarvitseville lajeille. Lisäksi vesiensuojelun hyödyt rannoilla ja ojitetuilla turvemailla. Myös pienemmän turpeen hajoamisen päästöhyödyt matalilla ojilla. Hyödyksi en sen sijaan laske vanhojen metsien rakenteiden säilyttämistä, koska ne toteutuvat lahopuun lisäämisellä, säästöpuilla, säästökuvioilla ja suojelualueilla aivan samaan tapaan molemmissa systeemeissä.

    Perko 11.5.2024, 11:48

    On säästetty muutamia vanhoja  petäjiä näön ja  perimänkin takia säilyttämään paikallista juttua, sen verran sitä vanhuutta  mukana.   Myynnissä niillä salaman viiruttamilla tukeilla ei ole arvoa.  Tehtiin  ( ohjeet  mopokuskille) naapurille  monikerroksellinen sekametsä  yli kymmen lajia  puita,  tyytyväisenä  sanoi ja  reilusti kasvaa .

    A J .  en  ole opiskellut valtakunnan  puuvaroja sivuavaa tietoa  enkä muutenkaan tunne   tilastoja muutaman kaverin  osoitetietoja pitemmälle.    Satunnaisesti  kysellen haen joitain josta oletan selvittäväni  esim vero.fi  tai verokuutiometri.    Metsään liittyvästä on omaa kokemusta  niveliin asti.

    Tolopainen   on oikeassa ettei enää isojaosta asti haita korvauksia  vaikka  se taitaa olla edelleen pohjanmaalla kesken.

    suorittava porras suorittava porras 11.5.2024, 13:00

    Kujalan metsissä/harveikoissa ei näytä löytyvän edes hirville riittävästi evästä , kun joutuvat riipimään harvakseltaan kasvavista kuusista kuorta vatsansa täytteeksi. Onneksi Metsä-lehden kuvasta näkyy ,että ei ole mennyt hyvä pilalle . Syömisestä kärsineiden puiden ympärillä on vain muutama boorin puutteesta kärsivä kuusentaimi eikä mäntyjä juuri lainkaan.

    Normaalin uudistamisen yhteydessä syntyy lehtipuuvesakkoa ja mäntyäkin sinne ,missä maapohja on sopivaa. Jk:ssa ei tahdo syntyä kumpaakaan. Hirvikin joutuu tyytymään korvaavaan ravintoon.

    Perko 11.5.2024, 14:10

    Jatkuvalla kasvatuksella palautuu  eri eliölajien elinympäristöjä sekametsässä. Tämä voi esimerkiksi sisältää, eri eläinlajien suosimista ja elinympäristöjen monipuolistamista.

    Jatkuvan kasvatuksen avulla voidaan myös torjua haitallisia hyönteisiä ja tauteja, jotka voivat uhata sekametsän terveyttä. Esimerkiksi erilaisten puulajikkeiden  niiden   symposia voi auttaa vähentämään haitallisten hyönteisten ja tautien leviämistä, sillä eri puulajikkeet voivat olla eri hyökkäyksille herkkiä.

    Jatkuva kasvatus mahdollistaa nopean myyntirytmin jolla  saadaan  enemmän arvokasta puuta myyntiin eikä sijoitus korko rasita  ja  samalla  tuplata  tuottavuutta eksponenttisesti    kasvavaksi.

    Yhteenveto;  jatkuva kasvatus on tärkeä osa monikerroksisen sekametsän  ylläpitoa. Sillä  edistetään metsän monimuotoisuutta, tukea ekosysteemin toimintaa ja varmistaa metsän kestävä käyttö  pitkällä aikavälillä  metsänomistaja taloutta rasittamatta  jopa korjata.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 11.5.2024, 14:24

    eikä sijoitus korko rasita

    Onko Perko metsässäsi oleva puuvarasto sijoitus vai ilmaista rahaa? Mielestäni se on sijoitus samaan tapaan kuin on avohakkuun jälkeinen metsän uudistaminen, koska nuo rahathan voisivat olla muualla korkoa kasvamassa jos olisi tehty avohakkuu. Tällä logiikalla tein vertailut Avohakkuun tuottomenetelmät -ketjuun.

    Perko 11.5.2024, 14:35

    Voi ,  A J.   jaksaisinko  vielä kerran,  jalkaa pakottaa!   Muistatko sen  polkupyörä  mäennousuja lasku?

    Perko 11.5.2024, 14:42

    En ole mehtäukolta  lainannut  edes pistettä!

    Puuki 11.5.2024, 14:51

    <p>Ei sijoituskorko rasita, kun Perko unohtaa ottaa sen  huomioon. Siinä se suurin ero tulee tuottavuudessa, kun uudistushakkuissa jää paljon enemmän tähteelle rahaa laittaa sijoituksiin tai mihin tahansa.  Keskimäärin menee tonni uudistamiseen ja 2-3 tonnia/ha jää ylimääräistä vs jk-harsinta. Sille ylimäärälle lasketaan korko esim. sijoituskoron mukaan.  Ei riitä yleensä jk-paukut sen tuottoon n. 15 vuoden päästä kun on uuden harsinnan aika. </p>

    A.Jalkanen A.Jalkanen 11.5.2024, 15:11

    Muistan kyllä Perko mutta en osaa soveltaa pyörävertausta metsätalouteen. Pitäisi nähdä vastaavat luvut metsätaloudesta. Jos jk-puille ei nähdä vaihtoehtoiskustannusta, jaksollinen malli ei varmaan voi koskaan päästä samalle tasolle tuotossa.

    Visakallo Visakallo 11.5.2024, 17:36

    Miten jk-metsätilan sukupolvenvaihdos rahoitetaan?

Esillä 10 vastausta, 10,521 - 10,530 (kaikkiaan 14,299)
1 2 3 … 1 052 1 053 1 054 … 1 428 1 429 1 430