Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännön tasolla

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 24)
  • Jatkuva kasvatus käytännön tasolla

    Saisiko nyt aikaiseksi asiallista keskustelua, missä puhuttaisiin jatkuvasta kasvatuksesta aivan käytännön tasolla?
    Pelkkä kirjatieto ja uskomukset eivät nyt riitä, pitää kertoa omista kokemuksista ja kasvatustuloksista. Pitää myös muistaa, että pelkkä kuusialiskasvos ei ole jatkuvaa kasvatusta. Tiedän, että monet ovat tehneet tai teettäneet aikoinaan suojuspuuhakkuita ja pienaukkoja. Mitä niille kuuluu nyt? Itselläni vanhimmat kohteet ovat syntyneet 40-vuotta sitten. Aion jatkossa laittaa lisää kuvia omista jatkuvan kasvatuksen kohteistani. Toivoisin kuvia myös muilta.

  • n-merkki

    Niin minulla kuin monella muullakin on kysymys osaltaan tasaikäisen metsän muuttamisessa jatkuvan kasvatuksen metsäksi.
    Siinäpä tietoa ja taitoa tarvitaan.

    Puun takaa

    Voisiko saada tänne kuvia ja tarkempia selostuksia tällaisista kohteista?

    n-merkki

    Juuri nyt en ole pelipaikalla joten kuvat ei onnistu.
    Kuitenkin minulla on tuore kangas istutettu mänty , taimikon hoidon jälkeen mänty 1600 kpl/ha ja jossa taimikonhoito tehty ajallaan. 10% luontaista kuusta ja 5 % hieskoivua. Ensiharvennus 2015 jossa pitäisi aloittaa muutos kohti jatkuvan kasvatuksen sekametsää. Riistaystävällinen käsittely. Kuvion koko + 30 ha.

    Metsäkupsa

    Varsinaisesta jatkuvasta kasvatuksesta ei kokemuksia.Kaksivaihekasvatuksesta kylläkin,useimmiten kuusikko syntyy lehtimetsän alle. Tulen ajan mittaan joitain kuviakin laittaa,mutta vaativat kyllä sanallista jatkoselostusta ja kesäaikaa.

    Rane

    Eilisessä MT:ssä juttua jatkuvasta kasvatuksesta.Kannattaa lukea.

    MaalaisSeppo

    Metsän muuttumisvaihe jaksollisen kasvatuksen vaiheesta jatkuvaan kasvatukseen kestänee vähintään 100 vuotta. Sellaisia metsiä, jotka ovat jo saavuttaneet muuttumattoman jatkuvan kasvatuksen vaiheen on todennäköisesti hyvin vähän.

    Todenäköisesti suurin osa jatkuvan kasvatuksen kokemuksista liittyy tähän muutosvaiheeseen. Nämä ovat tietysti arvokkaita, kun jatkuvaa kasvatusta harkitsevat ja jo harjoittavat pohtivat, kannattaako koko hommaa aloittaa tai jatkaa.

    Hankala yhtälö tämä jatkuva kasvatus. Tietoa ei ole riittävästi, eli hyppy tuntemattomaan. Hyppy sinne ja etenkin paluu jaksoliseen voi tulla hintoihinsa tai sitten ei. Eli niiden tieto, jotka jo ovat ko. tiellä on arvokasta.

    n-merkki

    Mielenkiinnolla odotan Tapion uusia metsänhoidon suosituksia, mukana myös jatkuva kasvatus. Julkaisuajankohta siirtyy vaan koko ajan eteenpäin.

    jees h-valta

    Mielestäni metsässä voi elämöidä yksi sukupolvi kuinka vain lystäntää.
    Mitään peruuttamattomia tuhoja ei voi tehdä. Luonto tekee metsän teit niin tahi näin. Aivan ylihysteeristä kauhistelua esiintyy. Käyttäkää päätänne ja tehkää kuin parhaaksi näette. Kannattaa kuvikohtaisesti kulkea ja miettiä parhaat vaihturit ja tehdä eikä ihmetellä.

    MaalaisSeppo

    Itsekin muistan sen ajan, kun mummulassa lehmät ja lampaat laiduntivat metsässä. Monta kertaa hain karjaa metsästä lypsylle. Puutakaan ei myyty muistaakseni isovanhempien aikaan kuin yksi harvennus ja tuulenkaatoja.

    Kun karja lähti joskus 70-luvun alkupuolella, alkoi metsäkin taimettua pienemmistäkin aukkopaikoista. Eli jatkuva kasvatus lähti liikkeelle, kun karja poistui kuvioista. Nyttemmin ko. metsät ovat jaksollisen kasvatuksen piirissä.

    Laidunnuksesta taitaa olla enemmän haittaa kuin hyötyä jatkuvalle kasvatukselle ainakin puiden osalta. Karjaahan voisi tietysti yrittää kasvattaa jatkuvasti puiden kustannuksella. En suosittele.

    Puun takaa

    Ranen tuolla aikaisemmin mainitsema 22.1.2014 Maaseudun Tulevaisuuden juttu jatkuvasta kasvatuksesta hyvin asiallinen.
    UPM on tehnyt jatkuvan kasvatuksen tutkimusta aivan käytännön tasolla.
    Huomiot ovat olleet heillä samoja kuin itsellänikin.
    Biologian lait eivät muutu hallinnollisilla päätöksillä.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 24)