Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus ja tykkytuho

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 115)
  • Jatkuva kasvatus ja tykkytuho

    Merkitty: 

    Kävin tänään katselemassa  tykkytuhoja tasaikäiskasvatuksen metsässä. Semmoinen ajatus siellä tuli, että on melko turhaa jättää pari metriä jälkeenjääneitä puita etes aukkopaikkoihin. Tykky pätkii ne kuitenkin jossain vaiheessa vuosien saatossa.

    Paljonko niihin uusmuodikkaisiin jatkuvan kasvatuksen metsiin on ajateltu kasvavan riukupuita valtapuiden varjostaessa ja onko kasvatusohjeissa tätä tykkyasiaa huomioitu?

  • A.Jalkanen

    Juurikin noin, mehtäukko. Tuossa on yksi syy lisää välttää pienaukkoja: selkeät kuviot ovat taloudellisempia. Isoilla avohakkuukuvioilla on tietysti maiseman kannalta eduksi, jos näkymiä voidaan katkaista jättämällä väliin puustoisempia kohtia kuten säästöpuuryhmiä. Olipa kyse peitteisestä kasvatuksesta tai avohakkuusta, isompi kuvio on pääsääntöisesti parempi kuin pienempi kuvio, edellyttäen että kasvupaikat ja tulevat käsittelyt pysyvät samoina koko alueella.

    Jovain

    Edelleenkään hyvää ei saada halvalla. Halpaa puuta ja hyvää infrastruktuuria. Kysymyshän oli metsähoitotavoista. Tuolla aiemmin jo todettiin, VMI mukaan pahimpia ovat tasaikäisinä liian tiheänä kasvaneet männikkö tai koivikko. Eli jaksollisen hoitamattomat riukumetsät.

    Timppa

    Hontelot koivut ja männyt ovat lumituhoille alttiimpia.  Sehän on selvä.   Liian tiheänä kasvatetusta koivikosta oli muutama vuosi sitten hyvä esimerkki 4-tien länsipuolella Harolasta etelään.  Siinä oli pysyvästi luokille menneitä koivuja vaikka kuinka paljon.  Tässä olen Jovainin kanssa samaa mieltä.

    Sitten ovat ne toiset hontelot koivut tai männyt, joita saattaa kasvaa jaksollisen kasvatuksen seassa tai vieressä.  Nekin ovat vaarallisia.  Meilläkin on muutama koivu sattunut kasvamaan honteloksi tien varressa varttuneen metsän kupeeessa.  Kauniisti ovat taipuneet lopulta tien yli.  Epäilemättä sähkölinjojen vieressä on sama tilanne.  Niiden vierusmetsä on otollinen honteloiden puiden syntymiselle.

    Jatkuvan kasvatuksen metsissä näitä otollisia kasvupaikkoja tulee lisää ja siksi riskit kasvat.   Onneksi jatkuvaa kasvatusta harjoitetaan niin vähän, ettei riskitaso oleellisesti,kasva.  Se täytyy todeta, että näistä honteloista tavalla tai toisella kaatuvista tai katkevista koivuista oli entisissä harsintametsissä hyötyä tiaisille.  Koivupökkelöitä ja niissä tiaisen pesiä oli nuoruudessani runsaasti.  Nyt metsänomistajan pitää huolehtia pesäpuiden tarjonnasta jättämällä harvennusmetsiin pitkia koivukantoja.

    kuusessa ollaan

    Tien- ja sähkölinjojen varsien puut kallistuvat sen vuoksi, että oksisto on kasvanut suuremmaksi vapaan valon puolella. Tätä luontaista ominaisuutta ei mitkään käsittelytavat muuta.

    Tästä syystä jo ensiharvennuksessa olisi tärkeää poistaa nämä rungot ja antaa tasaisemmin kasvaneille välipuille tilaa.

    Rane2

    Ylä Kainuussa ei nyt auta olipa metsät hoidettu millä menetelmällä tahansa.

    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymp%C3%A4rist%C3%B6/artikkeli-1.219631

    suorittava porras

    Taimikon perkaajan kannattaa huolehtia sopivasta tiheydestä .  Puut kasvavat näin menetellen alusta-alkaen oksistoltaan tasapainoiseksi. Harmittavan usein joutuu harvennuksen yhteydessä tilanteeseen , jossa koko tiheässä kasvanut ryhmä on poistettava tai sen poistaa luonto . Raivaussahaa aikanaan käytettäessä tältä tilanteelta vältytään.

    Rane2
    kuusessa ollaan

    Yksi lumituhojen ongelma on haarapuiden halkeaminen. Tästä syystä lumialueella ehdottomasti haarapuut jo taimikonhoitovaihessa pois, koivuissa usein parin kolmen metrin korkeudessa selkeä haaran alku.

    Oksiston toispuoleisuuden ongelman havaitsin hyvin 2010, maan ollessa sulaa eräskin jämerä tienvarren mänty ei taipunut kuin hieman, juuristo petti ennen ja tyvi ”pyörähti” maassa. Eka puoli metriä tyvestä oli maan sisässä.

    suorittava porras

    Kun toisissaan kiinni olevista puista toinen poistetaan ,kaatuu jäljelle jäänyt ennemmin tai myöhemmin .  Siltä puuttuu juuristo toiselta puolelta kokonaan ja painopiste toispuoleisen oksaisuuden takia on päinvastaisella puolella. Märkää lunta ei rarvita paljoakaan , kun puu on vaakatasossa.

    kuusessa ollaan

    Mielestäni sähkölinjojen reunametsät pitäisi kasvattaa harvemmassa ihan taimikkovaiheesta, jos halutaan paremmin lunta ja tuulta kestäviä puita. Linjakäytävän leventäminen vain siirtää ongelmapuut kauemmaksi ja johtokäytävä on sitten tehtävä kohtuuttoman leveäksi.

     

    Muuten, jos linjojen leveyttä muutettaisiin rajusti, luulisi kiinnostavan vihreitä ja ilmastonmuutoksesta kiinnostuneita. Silloin nimittäin muuttuu valtavat alueet puuttomiksi ja raivaustähteet päästävät jatkuvalla syötöllä hiiltä ilmakehään?

    Sen sijaan maastoon vanhalle linjauralle tehdyillä maakaapeloinnella ongelmia vähennettäisiin. Onkohan sen kustannuksia kukaan laskenut, ainakin tienvarren kaapelointiin nähden viimeistelytyötä ei juurikaan ole – kuten liittymien uudelleen asfaltointeja.

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 115)