Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus ja tykkytuho

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 115)
  • Jatkuva kasvatus ja tykkytuho

    Merkitty: 

    Kävin tänään katselemassa  tykkytuhoja tasaikäiskasvatuksen metsässä. Semmoinen ajatus siellä tuli, että on melko turhaa jättää pari metriä jälkeenjääneitä puita etes aukkopaikkoihin. Tykky pätkii ne kuitenkin jossain vaiheessa vuosien saatossa.

    Paljonko niihin uusmuodikkaisiin jatkuvan kasvatuksen metsiin on ajateltu kasvavan riukupuita valtapuiden varjostaessa ja onko kasvatusohjeissa tätä tykkyasiaa huomioitu?

  • A.Jalkanen

    Toistuvin harvennuksin käsitelty metsä olisi periaatteessa kestävä tuuli- ja lumituhoja vastaan.

    mehtäukko

    Tasa-ikäisen toistuvat (2) harvennukset kestävät jos yleensä kestävät. Mutta sittenkin jos taimikonhoidot ja harvennukset jätetään riukuuntumisasteille, rutinahan käy.

    Jk:n toispuoleiset oksistot ja rimpulat alispuut suurten varjossa tuottaa taatusti selvää hakkelusta.Niitä puita kun ei edes tuuli huojuttele.

    Jätkä

    Männikössä pitää ainakin yrittää pitää latvukset samalla korkeudella ja elävien oksien osuus 50 prosentissa.

    Aluspuiden – tai edes välipuiden jättäminen männikön harvennuksessa on aivan turhaa.

    Visakallo

    Jos metsää ei lainkaan käsitellä, tekee luonto sille alaharvennuksen. Jatkuvaan kasvatukseen tähtäävä yläharvennus ei ole luonnonmukainen hakkuutapa.

    hatelo

    Tänään kun kiertelin tykkypommituksen jälkiä karjalassa, niin havainto on taas kerran tasan sama kuin edellä havaittu. Valtapuustolla ei mitään hätää, mutta pienemmät ja hennoimmat poikki T2-03 kehitysluokan metsissä. Esim. 6 metrisen ku-taimikon väliin jätetyt 4 m luonnonmännyt melkein kaikki poikki tai latvat aivan vinossa. Huomattavaa on, että ensiharvennetuissa kuusikoissa on paljon katkennutta puuta ja kun routaa ei ole ja lunta 60 cm, niin kuusia on kaatunut jopa juuriltaan. Kuitenkin selvittiin näköjään säikähdyksellä. Sellaisia tuhoja ei ollut, että metsävakuutuskorvauksille olisi mahdollisuuksia. Välipuuta jonkun verran poikki ja maksimissaan 10-20 katkennutta puuta/ha

    Gla

    Täällä vähälumisella alueella lumi näyttää olevan ongelma lähinnä koivulle, jos puhutaan edes jollain tavalla hoidetusta talousmetsästä. Koivu puolestaan ei menesty alikasvoksena, joten ei siis menesty jk:ssakaan. Asian voi kivasti kiertää tekemällä pieniä avohakkuita, joita vihertävästi pienaukkohakkuiksi nimitetään ja jolloin ne liitetään jk-menetelmään. Niissä hyvällä tuurilla voi aukon keskelle saada muutaman koivun kasvamaan. Reunoilla jos koivua kasvaa, kasvaa myös riski tuhoille. Kannattaa muuten unohtaa vähättely ja laskea, millainen osuus aukon pinta-alasta syntyy esim. 10 m levyisestä reunakaistasta. Siellä puista tulee lenkoja tai vinoja, jolloin harvassakaan kasvaen ne eivät lumen kuormaa kestä. Eli tältäkin kantilta katsoen suhtaudun hyvin negatiivisesti pienaukkoihin.

    hatelo

    Juuri noin kuten gla kirjoittaa. Tänään ihmettelin yhtä rinteessä olevaa 1 ha taimikkokuviotamne, johon istutettiin 1000 kuusta/ha ja luonnon mäntyä tuli hirvittävästi. Kuvion laidoilla lumituhoa ja vääntymää 20 m paksun metsän laidasta hirveästi (luonnon männyissä). Keskellä kuviota kaikki ok, eli isossa aukossa puut voi paljon paremmin.

    suorittava porras

    Puun kasvukunto on hyvin keskeinen tekijä erilaisia tuhoja vastaan. Edellä kerrotaan , kuinka käy , kun olosuhteet ovat hankalat ja puut/taimet liian laihoja . Valitettavasti jotkut vasta keväällä lumituhopalstalla käyvät toteavat vahingoaihuttajaksi aivan jotain muuta , kun lumen. Aiheuttajan nimi alkaa heidän analyysinsä mukaan poikkeuksetta h:lla .

    Gla

    Hirvituhoa tuskin yleisesti lumituhoihin sekoitetaan, kun jälki on aivan erilaista eli hirven merkitystä ei pidä koittaa tällä asialla väheksyä. Ei, vaikka motiivi siihen olisi miten vahva.

    suorittava porras

    Motiivi ??? Mielestäni on tärkeintä tunnistaa ”sairaus”, jotta voidaan valita oikeat keinot sen parantamiseksi. Nyt on selvät näytöt siitä , että ihan  kaikkia taimikkotuhoja ei voida laittaa hirvien syyksi . Myös taimikon päälle unohtunut etukasvuinen riukukoivikko saa lumikuorman kanssa pahaa jälkeä aikaiseksi. Itse taimikkokin voi olla riukuuntunut ja jälki ”sopivissa” olosuhteissa karmeaa .

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 115)