› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus ja metsäpalot

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 11)
1 2

  • Jatkuva kasvatus ja metsäpalot

    Lähetetty: 17.1.2020, 17:51

    Merkitty: 

    Hesarissa 17.1.2020 metsänhoitaja Simo Hannelius käsitteli metsäpalojen ja ja jatkuvan kasvatuksen suhdetta. Hän totesi, että jatkuvan kasvatuksen matalat alikasvoskuuset palavat ensin ja tuli nousee oksistosta latvustoon.  Tasaikäisrakenteisessa metsikössä tulen nousun katkaisee se, että alaoksat ovat karsiintuneet.

    Meikäläisellä on kokemus kahdesta salaman sytyttäämästä tasaikäismetsän metsäpalosta.   Molemmat männikköjä.  Toinen n 50-vuotias kasvatusmetsä.  Toinen päätehakkuuikäinen.  Molemmissa kehitys oli juuri Hanneliuksen kertoma.  Salama sytytti maaston, mutta palo eteni hitaasti pintapalona, koska siinä maapinnassa ei tietenkään tuullut, mikä olisi lietsonut paloa.  Eikä ollut noita alikasvuskuusia syttymässä ja sitten sytyttämässä suuten puiden latvustoja.

    Toinen palo havaittiin tähystyslentoloneesta ja toinen kaukaa mäen päältä.  Molemmista tuli siis runsaasti savua, mutta palanut alue jäi muutamaan kymmeneen aariin ennen kuin palokunta ennätti sammuttamaan.  Päätehakkuukuvion paloalueen puut kaadettiin varmuuden vuoksi.  Kasvatusmetsän puut jätettiin pystyyn ja ne kestivät palorasituksen. Kasvavat siis edelleen.

    Tekijä
    Timppa
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • mehtäukko 17.1.2020, 18:00

    Eli siinä taas yksi piiitkä miinus jk:n menetelmän autuuteen.

    Sen seikan kun hokaa vakuutusyhtiöt, vihreä kuohunta puolesta loppuu seinustalle.

    A.Jalkanen 17.1.2020, 18:19

    Kuusi on varmaan puistamme herkin metsäpaloille kaikissa ikävaiheissaan. Kuivat kankaat ovat juuri siksi olleet mäntyvaltaisia, kun kuusi on kärsinyt metsäpaloista ja säilynyt vain kulonkiertämissä. Nuoressa ensiharvennusikäisessä kuusikossa on erittäin helposti syttyvä kuollut, mutta vielä karsiutumaton alaoksisto.

    Itse kukin voi miettiä metsänhoitomenetelmäänsä tuoltakin kannalta, mutta en usko että paloherkkyys on vielä kovin monen mielessä. Eri tavoin hoidettujen metsien ja eri puulajien mosaiikki saattaisi olla monessa mielessä paras. – Ojittamattomat tai ennallistetut suot kyllä toimisivat luonnollisina palokatkoina.

    Per Ä Reikäs 17.1.2020, 18:49

    Itse olen kulotellut pien aloja jatkuvan kasvatuksen metsissä,hyvin ottavat tainta.Luonnonsuojelu väkikin suosinut kulotuksia,mutten tie miten nykyisin tämän ilmastomuutos vouhotuksen vuoksi(jopa saunan kiukaisiin suotimet),suisiikohan vihreet kulotuksia?

    A.Jalkanen 17.1.2020, 18:51

    Kulotuksia tarvittaisiin edelleen lisää, esimerkiksi säästöpuuryhmän tai pienen saaren polttaminen olisi hyvä hanke.

    Per Ä Reikäs 17.1.2020, 18:58

    Minäkin ajattelen niin,norjalaiset erin?

    https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/video-maailman-suurin-kokko-roihusi-juhannuksena-norjassa/5962834

    Monta sähköautoa tarvitaan korvaan,tuota savun määrää.

    mehtäukko 17.1.2020, 19:25

    Eikö hitossa tupruttelu ole tupruteltu sen kymmeneksi vuodeksi? Tahallisia ja piittaamattomia savuja on ollut joka puolella.

    Tulitikuille on laadittava kantolupamenettely…

    Jean S 17.1.2020, 23:24

    Joko Australia muuten sammui, kun siellä satoi?

    Tuohon ketjun aiheeseen, niin periaatteessahan siis kaikki alikasvoksen pitäminen tai kaksijaksoisuus on tuon paloasian näkökulmasta vältettävää. Toisaalta rohkenen väittää, että metsä on myös sitä arempi myrskytuhoille, mitä tyhjempi se pohjalta on eli mitä paremmin tuuli pääsee oksien alle nostamaan puita ilmaan. Tästä näkökulmasta voi tietysti kysyä että kumpi tulee nykyään useammin, tuuli vai metsäpalo.

    Gla 18.1.2020, 05:24

    En ota kasvatusketjun valinnassa huomioon mahdollista metsäpalon lisääntymisen riskiä. Parempi olisi pitää tiet ajettavassa kunnossa, mutta kaikkialle ei tietenkään ajamalla pääse.

    suorittava porras 18.1.2020, 09:45

    Yhtiöt ovat ilmeisesti ottaneet metsäpaloriskin huomioon. Aluskasvoskuusikot katoavat viimeistään ennskkoraivauksissa eikä uusia synny ,kun taimikot hoidetaan ajallaan.

    Puuki 18.1.2020, 10:02

    Jos mosaiikkimaisuutta ei olisi metsissä, olis laajat metsäpalotkin   nykyistä yleisempiä.  Muutama alikasvoskuusikko pienalueella ei sitä lisää minkään vertaa mutta,  jos suunnilleen kaikki metsät olisi aina metsäpeitteisiä ja hoitamattomia olisi metsäpalovaara suurempi.   Tiheä metsätieverkosto on toinen paloja ehkäisevä tekijä.  Nuo kun puuttuu , niin lämpenevän ilmaston kanssa lopputulos näkyy esim. Kanadan ja Siperian isoissa metsäpaloissa.  Siinä saa hiilitaseen laskijat laittaa heti muutaman nollan lopputuloksen perään päästöjen osalta, kun yhden maan pinta-alan verran (Belgia/Siperian palot) metsän hiilestä palaa kiertoon muutamassa viikossa.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 11)
1 2