Vuoden 2014 alussa voimaan astunut metsälaki mahdollisti eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatuksen.
Valtakunnallisesti kiinnostus jatkuvaa metsänkasvatusta kohtaan on ollut vajaan prosentin luokkaa koko hakkuupinta-alasta, selviää Suomen Metsäkeskuksen metsänkäyttöilmoituksista. Eniten poiminta- ja pienaukkohakkuita on tehty Lapissa, vajaat pari prosenttia. Puolentoista vuoden aikana Itä-Suomessa poiminta- ja pienaukkohakkuita on tehty vain alle puoli prosenttia koko hakkuupinta-alasta.

Jatkuvan metsänkasvatuksen kulut nousevat korkeammaksi puuta ostavissa metsäyhtiöissä. Tasaikäisrakenteisen metsän hoito on hioutunut vuosikymmenten saatossa taloudellisesti tehokkaimmaksi. Metsäntutkimuslaitoksen vuonna 2014 tehdyn kyselyn mukaan metsäammattilaiset eivät usko eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatuksen hyötyihin, mutta harva heistä vastustaa jatkuvaa metsänkäyttöä.
Jatkuvaan metsänkasvatukseen on liitetty muun muassa hyönteis-, lumi- ja tuulituhoriski.

Eri-ikäisrakenteinen metsänkasvatus on herättänyt kiinnostusta etenkin niissä metsänomistajissa, joille metsä on toissijainen tulonlähde.
Suomen Metsäkeskus yllättyi eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatuksen kiinnostuksen vähäisyydestä.
Yle Savo