Keskustelut Tekniikka Järeämpiä koneita metsiin!

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 89)
  • Järeämpiä koneita metsiin!

    Otsikon päätelmään tuli koneyrittäjien varapuheenjohtaja Timo Tolppa (/Metsäkonepalvelu) kommentoidessaan mahdollisesti yleistyvän jatkuvan kasvatuksen ja siitä seuraavien poiminta- ja pienaukkohakkuiden konetarpeita. Hän näki, että olisi kehitettävä jopa kokonaan uusia koneita ko hakkuutapoja varten.

    Koneyrittäjät ovat Tolpan mukaan valmiita vastaamaan haasteeseen , mutta ei ilmaiseksi. Poimintahakkuut työmuotona on lisättävä yrittäjien ”hinnastoon”. Taksaa ei kyseiselle työmuodolle ole ollut olemassa.

    Työn kausiluonteisuus (=korjuu vain talvella) , erikoiskoneet ja kuljettajien vaatima koulutus tulevat nostamaan poimintahakkuutaksan huomattavasti normaali harvennustaksaa korkeammalle. On jopa väläytetty suoraa tuntihinnoittelua , jolloin maksettaisi työstä aiheutuneiden todellisten kustannusten perusteella. Kantohintoihin tämä aiheuttaisi merkittäviä alentamispaineita.

    Monikohan todellisuudessa haluaa siirtyä kasvattamaan metsiään jatkuvapeitteisenä , jos palstalle ilmestyy valtava kone puita poimimaan ja sen tekemä työ maksaa maltaita ?

    PS.Prof. Lähdekin on todennut , että poimintahakkuisiin tarvitaan järeät laitteet……Aiheutuvista kustannuksista hän on kuitenkin ollut (viisaasti) vaiti.

  • Leevi Sytky

    Traktoriyrittäjä olisi läpeensä tyytyväinen, jos alue olisi ennakkoraivattu muutamaa vuotta ennen tr-motohakkuuta. Samat liikkeet joutuu tekemään käsitteli sitten 20-litraista keppiä, kuin 100-200-litraista puuta. Työn tuottavuus moninkertaistuisi.

    tervaHauta

    Aivan näin Leevi. Giljotiini katkaisulla oleva koura toisi myös taloudellisuutta ei teräketjuja, mutta karsinta kärsisi koska näissä energia kourissa ei kaikissa ole mukana.

    suorittava porras

    ….kun ne puut olisivat edes sen 20-litraisia . Käytännössä pienimmät ”rungot” raivaamattomilla kohteilla ovat JOPA 2 litraa tilavuudeltaan. Kun näitä rasseja on tuhansia hehtaarilla , ei tuloksenteolla elvistele kukaan.
    Virnistys konemiehen kasvoilla voi johtua tyytyväisyyden sijasta jopa typeryydesta ja uskosta olemattomaan.

    Tässä nyt mentiin asiassa toiseen ääripäähän , jonka toiminnan tuottavuus on vähintäänkin kyseenalainen . Nuorien metsien motokunnostuksella ja joidenkin metsien poimintahakkuilla ei edistetä metsätaloutta vähääkään. Molempiin hakkuumuotoihin tarvitaan tuotokseen nähden kohtuuttomat investoinnit. Raivaussahan korvaaminen satoja kertoja kalliimmalla työvälineellä saman tai huonomman lopputuloksen saamiseksi on jokseenkin järjetöntä touhua.

    suorittava porras

    pienistä puista voi jatkaa keskustelua tässä ketjussa :http://www.metsalehti.fi/Metsalehti/Keskustelut/Aihe/Viestiketju/?topicId=644

    Tämä ketju käsittelee edelleen teemaa ”järeämpiä koneita metsiin”

    hemputtaja

    Aloittaja kertoo: ”PS.Prof. Lähdekin on todennut , että poimintahakkuisiin tarvitaan järeät laitteet……Aiheutuvista kustannuksista hän on kuitenkin ollut (viisaasti) vaiti.”

    Myönnän en vieläkään tajua miksi poimintahakkuussa vaadittaisiin nykyisiä järeämpiä koneita.

    Vaaditaan ehkä nykyistä nopeampia ja ulottuvampia, mutta järeydellä noita ei ratkaista.

    suorittava porras

    Jos tuodaan motinkin puu pystyssä 10 metrin etäisyydeltä ajouralle karsittavaksi , tarvitaan 30 tonnia ( tai yli ) painava traktori tämän tempun tekemiseen (fysiikan lakien mukaan). Pelkän tyhjän kouran (1200-1500kg) vieminen tuohon etäisyyteen aiheuttaa isollakin motolla vakausongelmia. Kuormaimenkin on oltava myös ”kohtalaisen” riski . Nopeudesta ei ole suurtakaan hyötyä , kun hakkuualue on peitteinen . Voima ja alustan vakaus ovat tärkeimmät ominaisuudet isojen runkojen poimintahakkuissa. Isotkin rungot on saatava kaadettua hallitusti oikeaan suuntaan ja tarvittaessa on kyettävä siirtämään runko pystyssä sopivalle käsittelypaikalle taimikon säästämiseksi.

    Metsuri motokuski

    Varmaan tuo Arton esittämä toimintatapa on ihan ok. Siinä metsurille tulee melkoinen rooli kun hänen pitää ratkaista se että mistä sen karsinnan moto voi suorittaa. Puiden siirtelyhän on mahdotonta koko runkoina. Toisaalta kustannuksia hakkuutyöhön tulee nyt kahdesta suunnasta. Metsurin palkoista ja moton palkoista. Voipi olla että puunmyyntitili ja aika ohkaiseksi metsänomistajlle.

    hemputtaja

    ”suorittava porras” on oikeassa. Painava kaatopää keikauttaa koneen.

    Mutta missä tuo on sanottu, että se on vietävä kauas ilmassa tai ilman ylimääräistä tukea. Konsteja kyllä löytyy, jos asialle ruvetaan, eikä tarvitse konetta järeyttää.

    En nyt tarkoita edes muinoisen Vammaksen vastapainoa, mutta löytyy tukijalkaa, apupyörää, jne.

    Pikkuisen kun rollaattoria muokkaa, niin jo alkoi tapahtua.

    Gla

    Metsuriavusteinen menetelmä on kiinnostava. Jos oikein ymmärsin, metsuri kaataa ajourien välistä moton ulottumattomiin jäävät puut ajouran suuntaan, josta kone saa ne otettua karsittavaksi ja katkottavaksi. Kun unohdetaan korjuuvauriot yms. asiat ja keskitytään puhtaasti tuottavuuteen, en ihan heti kuitenkaan usko sen olevan kovin merkittävästi tehoa lisäävä asia.

    Metsuri ei voi kaataa kovin paljon runkoja valmiiksi, jottei tuloksena ole myrskytuhon kaltaista ryteikköä, jossa koneen aika menee kasaa peratessa. Ja kovin montaa kertaa ajouraa pitkin edestakaisin ei varmaan kannata motoa ajattaa, aika menee koneen siirtoihin. Näin ollen koneen ja metsurin töiden keskinäinen rytmittäminen on hankalaa. Kannattavuuden pitäisi perustua siis ajourien osuuden pienenemisestä saatavaan hyötyyn. Vaikka ajourat ottavatkin n. 20% maapohjan pinta-alasta, todellinen tappio on vähäisempi. Latvukset kasvavat ajouran päälle ja ainakin teoriassa ajouran varressa puut kasvavat ylimääräisen tilan ansiosta paremmin kuin muualla. Jossain oli esitetty arvio, että nämä huomioiden ajoura hukkaisi todellisuudessa vain 10% pinta-alasta. Säästöpotentiaali on siis urien määrän puolittamisessa käytännössä pieni.

    Mutta jos jollain on tästä enemmän tietoa, kiinnostavaa siitä olisi lukea. Iisalmen sanomien juttua ei löydy netistä vapaasti luettavana.

    Pähkäilijä

    Kukapa ei olisi meistä tehnyt puita ajouran ulottumattomiin ja vinssannut niitä sitten lähemmäs… Täälläkin vinssi on saanut ruostua vuosia ja näillä näkymin tulevaisuudessakaan käyttömäärät eivät tulene lisääntymään mutta hyvähän se on varuilla pitää vehjettä jos joskus tarviaa…

    Kyseessä lienee joku ensiharvennus jos ajourat vievät tilaa metsäpohjalta? Kakkosharvennuksella periaatteessa mahtuu ajamaan koneella jokaisesta välistä.

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 89)