Keskustelut Tekniikka Järeämpiä koneita metsiin!

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 89)
  • Järeämpiä koneita metsiin!

    Otsikon päätelmään tuli koneyrittäjien varapuheenjohtaja Timo Tolppa (/Metsäkonepalvelu) kommentoidessaan mahdollisesti yleistyvän jatkuvan kasvatuksen ja siitä seuraavien poiminta- ja pienaukkohakkuiden konetarpeita. Hän näki, että olisi kehitettävä jopa kokonaan uusia koneita ko hakkuutapoja varten.

    Koneyrittäjät ovat Tolpan mukaan valmiita vastaamaan haasteeseen , mutta ei ilmaiseksi. Poimintahakkuut työmuotona on lisättävä yrittäjien ”hinnastoon”. Taksaa ei kyseiselle työmuodolle ole ollut olemassa.

    Työn kausiluonteisuus (=korjuu vain talvella) , erikoiskoneet ja kuljettajien vaatima koulutus tulevat nostamaan poimintahakkuutaksan huomattavasti normaali harvennustaksaa korkeammalle. On jopa väläytetty suoraa tuntihinnoittelua , jolloin maksettaisi työstä aiheutuneiden todellisten kustannusten perusteella. Kantohintoihin tämä aiheuttaisi merkittäviä alentamispaineita.

    Monikohan todellisuudessa haluaa siirtyä kasvattamaan metsiään jatkuvapeitteisenä , jos palstalle ilmestyy valtava kone puita poimimaan ja sen tekemä työ maksaa maltaita ?

    PS.Prof. Lähdekin on todennut , että poimintahakkuisiin tarvitaan järeät laitteet……Aiheutuvista kustannuksista hän on kuitenkin ollut (viisaasti) vaiti.

  • Gla

    Erinomaista, että välillä näissä jutuissa tulee realismikin mukaan. Asiaa ei ratkaista sillä, kuka jaksaa painavimman tukin pinoon siirtää ja kuka särkee itsensä nuorimpana. Suorittava tiivisti hyvin pelin hengen tässä:

    ”Tämä vaatimus koneiden kasvattamisesta jatkuvan kasvatuksen tarpeisiin on lähinnä vitsi , mutta Timo Tolppa toi asian kuitenkin esille , kertoakseen niistä haasteista, joihin poimintahakkuiden ja yläharvennusten mahdollinen lisääntyminen johtaa. Tähän astihan on ollut suuria vaikeuksia saada kaikkien metsänomistajien hyväksyntä normaalikokoisille koneillekin . Mikä onkaan tilanne , kun on turvautuminen työn vaatimustason kasvaessa vielä isompiin koneisiin? ..Ja kuka maksaa koko ruljanssin , jotta muutamia harvoja metsänoimistajia voidaan palvella heidän erityistoiveidensa mukaisesti ? Koneyrityksillä tähän ei ole varaa. Rahoituksen on löydyttävä muualta.”

    Itse olen ihmetellyt sitä, kuinka jatkuvan kasvatuksen tutkimuksissa on kannattavuus saatu selville, kun selkeää markkinahintaa ei työlle ole. Lähteen kirjoistakin selviää, kuinka ongelmallinen asia leimikon teko ja korjuu on. Laskelmiin saakka nuo tiedostetut ongelmat eivät ole päässeet, joten siksi kai asiasta jaksetaan jossain määrin edelleen olla kiinnostuneita. Ja viime aikoinahan eniten julkisuutta saaneet laskelmat ovat olleet tekijänsä mukaan sormiharjoituksia, joiden lähtötietojen oikeellisuudesta on käyty keskustelua. Ihan vielä ei siis taida olla tilanne kovin kannustava merkittäviin investointeihin tämän asia suhteen. Niin puuntuottajan, urakoitsijan kuin konevalmistajankaan suhteen.

    Iron Man

    No eipä ollut ilkee.
    Eikös se olisi aika ekologinen vaihtoehto jos Iron tukit vetää.

    suorittava porras

    Tuossa olisi pieni kuvapätkä poimintahakkuiillekin sopivasta koneesta todellisessa työn touhussa. (on sitten aivan eri asia joutavatko kamppeet moisiin harrastuksiin , kun on tuottavampaakin työtä)

    http://www.metsakoneet.fi /keskustelupaari / MATTI LATUWA : maailmanennätyshakkuu

    sama: http://www.metsakoneet.fi/keskustelu.php?&cat=&showmsg=343944

    PS .Kannattaa katsoa kahteen kertaan ja vähän miettiä , onko kyseisten koneiden paikka lavetilla risteilemässä pitkin pitäjiä pienillä leimikolla tai pahimmillaan olla kitkemässä risuja poistettavien puiden ympäriltä ja juurelta.

    PPS. Tuossa muuten kaveri hakkasi parhaan tunnin aikana yli 100m3 puutavaraa. Pienpuunkorjuussa tuohon mottimäärään (tunnin tulokseen) saa tehdä monesti viikonkin töitä. Selkokielellä : ison moton tuotos on 40-kertainen!

    n-merkki

    On se kumma jos metsän pitäisi kasvaa ja sitä pitäisi käsitellä metsäkoneyrittäjien ehdoilla.
    Kun metsässä on ostajia kiinnostavaa puutavaraa, löytyvät taloudelliset keinot sen korjaamiseksi. Piste.

    huski

    N-merkkille?Metsäkoneyrittjienehdoilla?Metsänomistajanehdoilla?Markkinaehdoilla?Vieläkunonostajia?

    Kyllä kai tässä ”markinatalouspohjaisessa” metsätaloudessa mennään kuitekin tän homman maksajan ehdoilla eli metsäteolisuuden.Mitä pienempi rungon keskikoko sitä enempi tarvitaan kaikenmoisia tukia et hommat pyörii ?Kelle valuu tukien hyöty jos sitä voidaan sanoa hyödyksi?Nämä nykyiset koneet ovat mielestäni sopivan kokosia metsiimme(mahtuvat vielä jopa sillostakin alitse),mutta sopiiko ne nyky metsänhoitoon sen tasoon ja intoon onkin sitten toinen virsi.

    hanhi

    Tällä palstalla noustaan kovin herkästi takajaloilleen aina, kun suorittava porras kritisoi pusikoissa rymyämisen järkevyyttä. Valitetaan että metsää pitäisi kasvattaa konemiesten ehdoilla ja muistetaan mainita että aina on ostaja löytynyt vaikken ole eläissäni metsää hoitanut.

    Kuitenkin metsä tuottaa parhaiten silloin kun sitä hoitaa, maaperä pystyy kasvamaan vain rajallisen määrän puuta ja jokainen kasvatettu risumotti on pois ainespuun tuotannosta.

    Esim. ennakkoraivatusta leimikosta saattaa saada paremman hinnan jo kaupantekovaiheessa, mutta suurempi tili tulee korjuujäljen parantumisesta, eli vaurioiden vähenemisestä ja poistettavien puiden valinnan helpottumisesta.
    Eräs motokuski sanoi ”ennakkoraivaamattoman metsän harventaminen on kuin kävisi pimeässä vessassa kusella ja sytyttäis valot jälkeenpäin ja katsois mihin on osunut”

    Toisin sanoen, sieltä missä konemiesten on hyvä työskennellä, saa metsänomistajakin parhaan tilin.

    jees h-valta

    Hmm, vai että hoidetusta saa aina parhaan tilin?
    Jos olisin ”nuollut” viimetten päälle oman 14v. palstani siellä ei ostomies vielä vaivautuisi edes kuselle palstan reunaan.
    Nyt se osti 3,2ha:n alan konehakkuuseen ja maksaa siitä lähes sievän rahan että saa tehdä. Ja silti kasvattelen sen jälkeen jälleen seuraava hakkuu mielessäin. Tämän tilin saan varmasti. Niistä seuraavista ei koskaan tällä iälläkään tiedä. (Kannattaa ottaa varman päälle)

    hanhi

    Myönnetään, että energiapuun kasvatuksessa eivät pätene samat säännöt kuin sahapuun kasvatuksessa. Valitsemallasi tuotantolinjalla lähes jokainen risu tuottaa tiliä.
    Tukkipuun kasvatuslinjassa kuitupuukin on oikeastaan sivutuote, enkä lähde tässä laskemaan mistä loppupelissä saa maalleen parhaan tuoton.
    Energialinjallakin lienee mahdollista tehdä joko huonompaa tai parempaa tiliä riippuen siitä tekeekö homman kunnolla vai jättää asiat puolitiehen.
    Omat ajatukseni keskittyvät tukkipuun tuottamiseen ja siinä olen vakuuttunut siitä, että aiemmin kirjoittamani pätee.

    jees h-valta

    Olet varmasti hanhi oikeassa. Murhe on vain harvat tilivälit ja ihmisen rajallinen ikä. Siksi saanen antaa oman neuvon. Monipuolisuutta kehiin niin alkaa tiliä ropsahdella niin että sijoitusongelmat vaanivat nurkan takana.

    Gla

    Kassavirta on vain yksi tapa mitata toimintaa. Omaisuuden arvon kehittyminen on toinen. En usko, että tässä kisassa energiapuunkasvatus pärjää yhtä hyvin. Eli voisi sanoa että rahat, jotka sinä otat energiapuun korjuusta ja sijoitat kenties johonkin muualle, tukkipuun kasvatukseen tähtäävä sijoittaa ne omaan metsäänsä. On sitten makuasia, kumpaa pitää parempana. Jos sinä sijoitat ne johonkin, et sinäkään rahoja mihinkään varsinaisesti käytä. Siten on aivan sama, vaikka tili leimikosta tulisikin vasta myöhemmin.

    Jos sen sijaan käytät energiapuusta saamasi rahat arkiseen elämään, ei voi puhua sijoittamisesta. Tällöin kassavirralla on isompi merkitys, koska metsätilan myynti ei nyt ole realistinen vaihtoehto.

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 89)