Katsoin metsäkeskuksen tuoreista tiedoista yhden istutuskuvion tiedot. ikä 42v, puusto 89m3/ha. Jos uudistus maksaa ilman heinäyksiä ja taimikonhoitoa 1300€, 4% korolla tulee kuution hinnaksi 93€ onks. järkee ???
Juuri tuo kevyt poltinpuusavotta takaa sen ettei tule lumituhoa kun hiukan avitetaan. Ja plokataan ne monihaaraiset ja vänkyrät pois. Juuri sitä tein tänään viimeksi. Meni siinä poltinpuukasaan muutama tervaleppäkin jota en luullut omistani edes löytyvänkään. Mutta metsä tuo ylläreitä ja mielenkiintoisen näköinen tuttavuus sekin. Jäi sitä nyt sinne malliksi kasvuunkin suoraa ja nättiä.
Meidän ei sinänsä tarvitse ottaa kantaa eri kasvatusmallien vaatimiin hoitoihin. Olennaista on se, että laskelmassa istutustaimikon kustannukset ovat 1700 euroa ja vaihtoehtoisissa malleissa 0 €. Kukin käytää rahat miten haluaa.
Jees on oikeassa siinä, että polttopuita noista kannattaa tehdä, mutta samalla viedään laskelmasta pohja. Kuvio ei sen jälkeen ole enää hoitamaton. Itse polttopuita tehden kustanus voidaan ajatella nollaksi, mutta laskelman kannalta se ei sitä ole, koska kukaan ei toiselle polttopuita ilmaiseksi tee, kuten ei perinteistä raivaustakaan.
Onnistumisen todennäköisyys on se juttu, jota kannattaa arvioida. Laskelman vertailukelpoisuuden takia kannattaa myös huomioida se, tekeekö itse keinollisen uudistamisen laskelmat motti-simulaattorin pessimistisen kasvuennusteen mukaan. Siinä Pukkala on oikeassa, että hieskoivikon tai jopa lepikon kasvatus saattaa joissakin tapauksissa olla varteenotettava vaihtoehto
istutuskuusikolle. Siis saattaa joissain tapauksissa olla. Metsänomistaja tekee päätöksen onnistumisen todennäköisyyslaskelmat huomioiden. Itse koitan arvioida myös sitä, löytyykö lukujen takaa oikeasti ostajaa kiinnostava leimikko eli saako sen kaupaksi, vai onko pian käsissä todellinen ongelma. Lisäksi tuollaisen kuvion päätehakkuun jälkeen uudistaminen voi olla erikoinen tapaus. Kuusialikasvoksen pelastamisen edellytykset hoitamattomasta puskasta arvioin nollaksi, joten vaihtoehtona ovat muokkaus + istutus ja uusi luontaisesti uudistuva sukupolvi. Muokkaus n. 10000 kannon sekaan voi olla ns. haastavaa, eikä uuden taimikon kasvatuksessa 1700 euroa taida riittää.
Uusi metsätaloussuunitelma kuusikosta,josta toisessa ketjussa kirjoitin valmistui viikolla.Kuuset istutettu v.1974-75 ,olin mukana istuttamassa,tuore kangas kasvupaikkana.Puuta nyt ha 288 mottia ja harvenuksilla otettu 100 m3,eli kasvu 388 m3 40-vuodessa.Ha-kasvu tällä hetkellä 20 m3/ha.Taimet istutettu kuokalla muokkaamattomaan maahan. Olen tyytyväinen jaksollisen kasvatuksen puuntuotannolliseen tulokseen,ja arvokasvu jatkuu ,päätehakkuu 20-25 v päästä ,tukkipuuta melkoisesti hehtaarilta korjattavissa.
Portimo tässä vielä pähkäilee aloittajan laskelmia.
Google kertoo, että vuonna 1975 suomalaisen keskipalkka oli 350 euroa kuukaudessa. Eikä metsänviljelyssä siihen varmaankaan päästy.
Jos oletetaan, että joskus 1972 keväällä metsätyöntekijän palkka sotuineen matkakuluineen oli 350 euroa. Se tekee tuollaisen 16 euroa päivässä. Jos kuokkalaikutukseen ja kylvöön meni neljä päivää, se tekee 64 euroa. Siemenet siihen lisäksi 16 euroa niin tulee yhteensä 80 euroa hehtaarille.
Portimo yritti laskeskella, että neljän prosentin korkoa korolle laskettuna tuo 80 euroa olisi nyt 42 vuoden kuluttua 415 euroa. Jos tuossa ajassa on puuta kasvanut (vain) 89 kuutiometriä, yhden motin kustannukseksi tuli 4,7 euroa.
Eikös huonokin viljely ala tuntumaan aika kannattavalta. Oikeasti viljelymetsien tuotto on ainakin kaksinkertainen siihen mitä aloittaja sanoo. Täällä Oulun takanakin pääsee 150 mottiin jo alle 30 vuodessa.
Portimo:
”Jos kuokkalaikutukseen ja kylvöön meni neljä päivää, se tekee 64 euroa. Siemenet siihen lisäksi 16 euroa niin tulee yhteensä 80 euroa hehtaarille.
Portimo yritti laskeskella, että neljän prosentin korkoa korolle laskettuna tuo 80 euroa olisi nyt 42 vuoden kuluttua 415 euroa. Jos tuossa ajassa on puuta kasvanut (vain) 89 kuutiometriä, yhden motin kustannukseksi tuli 4,7 euroa.
Eikös huonokin viljely ala tuntumaan aika kannattavalta. Oikeasti viljelymetsien tuotto on ainakin kaksinkertainen siihen mitä aloittaja sanoo. Täällä Oulun takanakin pääsee 150 mottiin jo alle 30 vuodessa.”
Kun et ole lukenut koko ketjua, niin et tiedä että Pahkanaama tunnusti että tuon kuvion istutuksesta olikin vain 30 vuotta. Toisaalta hän sanoo että kaivinkone laikutus ja pottitaimet.
Näistä lähtökohdista ehkä kuitenkin 150…200€ olisi se oikeampi uudistuskustannus. Joka tapauksessa laskelman lopputulema on aivan erilainen kuin mitä avauksessa hän esittää.
Hieskoivu- tai harmaaleppätiheikkö varmaan kannattaa kasvattaa edelleen, jos sellaisen metsikön sattuu saamaan yllättäen käsiinsä ilman muokkausta kummempaa panostusta. Yksi-kaksi taimikonhoitoa kannattaa tehdä, koska myytävä puutavara tulee näin järeämpää ja harvennetun lehtipuuston alle saadaan ilmaiseksi kuusialikasvosta, josta lähdetään kasvattamaan seuraava puusukupolvi. Tämä kasvatusketju voi olla hyvin kannattava, kun kahden peräkkäisen kierron uudistamiskulut jäävät pieniksi. Lehtipuulle olisi tietysti oltava jokin järkevä käyttötarkoitus, eli pienpuu energiaksi ja kierron loppuvaiheen järeämmät yksilöt sahapuuksi.
A.Jalkanen:
”Lehtipuulle olisi tietysti oltava jokin järkevä käyttötarkoitus, eli pienpuu energiaksi ja kierron loppuvaiheen järeämmät yksilöt sahapuuksi.”
Kokemukseni mukaan hieskoivusta tulee hyvin niukasti tukkia. Harmaalepän tukkia ei edes kukaan osta, vaikka olisi kuinka hyvää runkoa. Eikä se kelpaa edes sellupuuksi.
Hieskoivu- harmaaleppä tiheiköistähän kysymys oli.
Ne hieskoivutiheiköt on todellisuutta aika monissa taimikoissa. Monesti kun tekee taimikonhoitoa niin ei ole muuta jätettäväksi kun hieskoivua. Männyn taimet on kuolleet tiheikön alta jo aikapäiviä sitten. Mutta jos niihin ajan kanssa kuusta alkaisi nousta.
Kyllä tuosta hieksestä tukkikin kasvaa. Tosin se yksi tyvitukki joita olisin tänäänkin muutaman turvepohjan hieksestä saanut mutta tälläsin kaikki kuitukasaan koska hinnanero täälläpäin on aivan olematon. Hyvä jos koivutukista kasalla tienvarressa lähelle neljääkymppiä irtoaa kun kuidusta kuitenkin yli kolmenkympin helposti. Kun pitäisi sitten olla sitä määrää myös riittämiin ja sitä ei alle puolen hehtaarin pläntistä paljon moneen kasaan irtoa.
Kokoamalla useammalta kuviolta tosin mutta siirtelykin makssa joten ei tällä kertaa.
A. Jalkanen: ”Yksi-kaksi taimikonhoitoa kannattaa tehdä, koska myytävä puutavara tulee näin järeämpää ja harvennetun lehtipuuston alle saadaan ilmaiseksi kuusialikasvosta, josta lähdetään kasvattamaan seuraava puusukupolvi.”
Alikasvosta joko tulee tai sitten ei tule siinä määrin, että siitä voisi kasvattaa seuraavan sukupolven. Tiheässä energiapuukohteessa korjuuvauriot ovat todennäköisesti sitä luokkaa, että todennäköisyys kuusten pelastumiselle on pieni.
En tiedä, mikä voisi olla hieskoivikon tukkiprosentti. Reilusti alle rauduksen joka tapauksessa, joka sekin on pieni havupuihin verrattuna etenkin tiheässä lyhyellä kiertoajalla kasvaneena . Jos hieskoivikkoa perkaa 1-2 kertaa, mikä on ihan realistinen oletus, Pukkalan laskelman tulos onkin ihan toisenlainen kuin se nyt on.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.