Katsoin metsäkeskuksen tuoreista tiedoista yhden istutuskuvion tiedot. ikä 42v, puusto 89m3/ha. Jos uudistus maksaa ilman heinäyksiä ja taimikonhoitoa 1300€, 4% korolla tulee kuution hinnaksi 93€ onks. järkee ???
”kannattaisiko ilmaiseksi saatu lehtipuusto kasvattaa ensin myyntikokoon ja hakata se vasta sitten. Jos kaikki menee hyvin, lepikkoon tai koivikkoon ilmaantuu kuusialikasvos, jolloin istutuskustannukset säästyvät.”
Harmi kun ei tullu otettua kuvia pellolle syntyneestä 30 vuotta raivaamattomasta hieskoivu lepikosta missä oli kuusialiskasvos minkä ennakkoraivasin syksyllä. Mitä nyt tuohon kommentoisi sitten, noihin Pukkalan juttuihin, hyvin vähän niillä on tekemistä oikean metsätalouden kanssa. Varmaan se kannattaa kasvattaa jossain tapauksissa.
Tuntuu välillä aika uskomattomalta, että maassa, jonka asukkaista yli 13% on metsänomistajia, ja maassa, missä metsätalous on hyvin tärkeä talouselämän osa, on olemassa suoranaisia metsätalous-alkemisteja.
Esitetään biologiaan pohjautumattomia metsänkasvatuksen laskentamalleja, jotka eivät toimi käytännössä.
Vapaassa maassa saa tietysti esittää mitä vaan, mutta se, että joku vielä uskoo noita satuja, on jo vähän vakavampi juttu.
Tuli aikoinaan mailla asuessa tehtyä yli 30 vuotta säähavaintoja Ilmatiteen laitokselle. Siinä hommassa oli tärkeintä mennä joka kerta ulos ja tehdä havainnot ja mittaukset todellisuuden mukaisesti.
Mitähän siitä olisi tullut, jos olisi yrittänyt tehdä samat havainnot kellarista käsin poistumatta koskaan ulkoilmaan?
Olisiko nykyisten metsä-alkemistienkin jo aika siirtyä sieltä kivikylistä ihan oikeisiin metsiin. Voisi nimittäin silmät aueta ja jututkin muuttua.
Siinä ei ole mitään epärealistista Gla. Kantovesoista syntynyt hieskoivikko ei välttämättä vaadi mitään hoitoa. Voihan sieltä tietenkin polttiopuuta kaataa kuten Jees kirjoittaa, jos katsoo saavansa siitä taloudellista hyötyä. Millään tavalla välttämätöntä se ei ole.
Minullakin on tuollaista koivikkoa, eikä tule mieleenikään, että sitä lähtisin raivaamaan ja palkkatyönä ei tule kuuloonkaan.
Olen omakohtaisestikin seurannut tuollaista kaadettua metsää, jonka kantovesoista syntyvä hieskoivikko valtasi. Alue oli aikoinaan tarkoitus tehdä pelloksi, mutta syystä tai toisesta jäi tekemättä. Siihen kehittyi tavattoman runsaspuustoinen koivikko. Kokonaan aluetta ei aikoinaan hakattu paljaaksi, vaan siihen jäi harva koivuylispuusto, jonka alla kasvaa nyt jo vireä kuitupuukuusikko.
Kuitupuun takia ei metsänhoitotoimenpiteitä kannata tehdä. Ne ovat perusteltuja moninkertaisen hinnan omaavan tukkipuuston aikaansaamiseksi.
Ihan hyvä ehdotus tuo oma hakkuuketju näille ideologia metsille kun tuskin niitä ketkään euroja vaativat tekevät. Pitää olla sellainen ketju joka huolii korkoja laskujen maksuun tai alkaa korkovaatimukset heittää häränpyllyä jk – metsässä.
Tilanne on tietysti erilainen kohteessa, jossa maata on voimaperäiisesti muokattu ja siihen syntyy turkiksi miljoona siemensyntyistä koivua sopivissa olosuhteissa. Mistään maanmuokkaamisesta ilmeisesti Pukkalan tilanteessa ei ole kysymys.
Korjuun kannalta nuo koivikot ovat todellakin ongelma . Monet kohteet olisi pystyttävä korjaamaan kokopuuna . Mutkaa mutkan perään ja haaroja toisensa jälkeen on hoitamattoman koivikon ilmiasu . Monihaaraiset ovat runsaan vihreän osan vuoksi hyväkasvuisia . Vieressä kasvukisassa hävinneet puolestaan riukuuntuvat ja tuhoutuvat lähes totaalisesti vähänkin lumisempana talvena .
Koneellisessa korjuussa , jossa puut on karsittava , syntyy huomattava hävikki teknisesti heikkolaatuisessa metsässä . Paksuakin puuainesta jää metsään karsinnan vaikeuden ja puiden pirstoutumisen seurauksena .
Tästä aiheesta voisin antaa live-esitykse halukkaille . Olen varma , että innostus koivun kasvattamiseen laimenee huomattavasti sen kokemuksen jälkeen. Parempi tietysti olisi , jos kokemus kannustaisi pyrkimään parempaan laatuun . Se tosin vaatii työtä , mutta pelkästää katselemalla ja seurustelemalla ei metsä laatu eikä tuotto parane.
No, tämä nyt varmaankaan ei ole Pukkalan sanoman ydin.
Mitä tulee kantovesoista syntyneisiin puuryhmiin, niin niitä itse kukin voi tarkastella ellei sokea ole.
Jos tyhmintä mahdollista metsänhoitoa oli tukkiaihioiden kaataminen kuitupuina eli alaharvennus, niin olisiko toiseksi tyhmintä panostaa rajusti metsän uudistamiseen ja pilata se jättämällä hoitamatta. Ainakin kohteissa, joissa maanpintaa voimaperäisesti käsitellään ja ellei omasta niin ainakin naapurin metsästä sikiää miljoona kovuntainta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.