Katsoin metsäkeskuksen tuoreista tiedoista yhden istutuskuvion tiedot. ikä 42v, puusto 89m3/ha. Jos uudistus maksaa ilman heinäyksiä ja taimikonhoitoa 1300€, 4% korolla tulee kuution hinnaksi 93€ onks. järkee ???
Mielestäni metsänomistajan ei tarvitse päätöksenteossaan ajatella
teollisuuden puuhuoltoa vaan voi tehdä päätöksen avohakkuun tekemisestä tai tekemättömyydestä ihan itse.
Nyt on uusi metsälaki joka antaa mahdollisuksia, se on myönteinen
asia pitkästä aikaa ja lain tuomat mahdollisuudet voi halutessaan
hyödyntää.
On varmaankin näin että teollisuus saa tänäpäivänä riittävästi puuta
olipa hakkuutapa mikä hyvänsä.
Ei yksittäisen metsänomistajan tarvitsekaan teollisuuden puuhuoltoa ajatella. Kyse onkin yleisestä mielipiteestä, mutta se muodostuu yksilöiden mielipiteiden summasta. Jos tuo muuttuu teollisuuden kannalta tarpeeksi hankalaksi, asialla alkaa olla merkitystä. Onneksi se ei kuitenkaan ole ajankohtainen asia, kiitos vallitsevien hakkuutapojen. Oikeastihan tilanne on meillä melko hyvä, kun hoitorästikohteistakin on varaa puuta kerätä, vaikka kovin etäisesti tällainen toiminta liittyy terveellä pohjalla toimivaan metsätalouteen. Mikään ei silti ole itsestäänselvää. Ei edes Suomen 3-0 johdon pitävyys pelin viimeisessä erässä.
Edellä olevista kirjoituksistasi huomaan sen puuttuvan kortin, jota olen pitkään kirjoitteluistasi kaivannut.
Metsäteollisuushan meillä on puhtasti (isänmaatonta, ylikansallista) liiketaloudellista toimintaa, niinkuin tietysti tällaisen pörssiyhtiön pitääkin olla. Lisäksi se vahvan asemansa turvin pystyy painostuksellaan sanelemaan monia asioita yhteiskunnassa. Myös niitä, jotka ohjaavat metsänomistajan toimia.
Kuten annat ymmärtää, puuntuottaminen ei olekaan liiketaloudellista toimintaa, vaan sitä viimekädessä ohjaavatkin muut tavoitteet. Se on liiketaloudellista toimintaa vain siihen saakka, kun ja jos se palvelee tätä muuta, ”suurempaa” tavoitetta.
Tällaisella perusteella ei tietysti aitoa liiketalouteen perustuvaa yritystoimintaa puuntuottamisessa voi ollakaan.
Kun näin on, keskustelu on tietysti mieletöntä, sillä toinen puhuu aidasta ja toinen aidan seipäistä.
En kyllä ymmärrä RR:n ajatusmaailmaa, Ainakin meillä puuntuottaminen on liiketaloudellista. Myydään mitä kasvaa, mutta pyritään huolehtimaan siitä, että jatkossa kasvaa entistä paremmin. Metsästä saadaan euroja, ei prosentteja.
Yritystoimintaan kuuluu yleensä investoinnit. Niin metsätalouteenkin. Tulevat vuodet sitten näyttävät sen, millainen tuotto investoinnille tulee. Sama koskee kaikkia investointeja. Joskus hyvä, joskus huono, joskus hyvin huono. Viimeisestä esimerkkinä StoraEnson Amerikan seikkailut. Metsiin tehdyt istutukset taimikonhoitotöineen esimerkki kannattavasta investoinnista.
Minäkään en ymmärrä RR:n ajatusmaailmaa. Puun tuottaminen on liiketaloudellista toimintaa. Juuri siksi se toimiessaan palvelee myös muita tarpeita, esim. teollisuuden puuhuoltoa ja muita aiemmin mainitsemiani asioita. Se, että joku jk:n puolesta puhuja tekee paperilla laskelman, jossa risukon kasvatus näyttää kannattavalta, ei asiaa miksikään muuta. Ei, vaikka laskelman lähtöarvoja kritisoinkin.
Voisitko Gla täsmentää, mitkä lähtöarvot laskelmassa olivat epärealistiset, vai onko tämä keskustelu jo käyty jossain JK-ketjussa (en ole lukenut kaikkia)? Ja mikä oli julkaisun tekijä ja julkaisun, nimi?
Onhan tuota tälläkin palstalla käsitelty, mutta itse laskelma löytyy Metsätieteen aikakauslehdestä 1/2013 ”Metsälaki ja metsälaskelmat – eroja ja yhtäläisyyksiä”.
Epärealistista on se, että luontainen hieskoivikko 30 vuoden kiertoajalla tai luontainen lepikko 15 vuoden kiertoajalla ei vaatisi minkäänlaista hoitoa.
Aika vähillä ”hoidoilla” noilla puulajeilla kyllä mennään mutta käydä pitää hiukan vaikka poltipuita tekemässä välillä. Mikään aivan tavaton savotta kuitenkaan ei ole tarpeen. Olen vähän kumpaankin puulajiin törmännyt tänä talvena lähes kaikkina metsätyöpäivinä. Alkaa olla jo puuta kasalla ylitarjonnan puolelle. Tosi tuottoisia puita. Arvostan tavallaan.
Eikös se mene suurinpiirtein niin, että nykyistä 1 300 euron uudistuskustannusta vastaava määrä muutettuna vuoden 1972 kustannukseksi on luokkaa 170 euroa.
Mutta koska kasvu on ollut noin heikko, maanmuokkausta ei ole voitu tehdä. Ilmeisesti kylvetty kuokalla tehtyyn laikkuun. Eli käytännössä miestyötä 4 pv/ha ja männynsiemenet. Veikkaisin, että viljelykustannus on ollut luokkaa 90 euroa/ha.
Voisiko aloittaja tai joku muu tehdä uuden laskelman siltä pohjalta, että viljely maksoi 540 markkaa eli 90 euroa hehtaari.
Jos ois tehty kunnon maanmuokkaus ja istutus, kasvua olisi 42 vuodessa paljon yli 200 m3. Koskea myös Pohjois-Pohjanmaata.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään