Katsoin metsäkeskuksen tuoreista tiedoista yhden istutuskuvion tiedot. ikä 42v, puusto 89m3/ha. Jos uudistus maksaa ilman heinäyksiä ja taimikonhoitoa 1300€, 4% korolla tulee kuution hinnaksi 93€ onks. järkee ???
Taneli ei sitten ilmeisesti ihan oikeasti ole metsänomistaja, jos ei tiedä uudistuksen kustannuksista. Esim. tohtori sauli valkonen kirjassaan laskee keskisuomessa tuoreen kankaan uudistukustannuksiksi 2000€/ ha, maanmukkaus ja istutus 1300€, heinäntorjunta 350€ ja taimikonhoito 350€.
Mielenkiintoista keskustelua. Näkökannat eivät näytä lähentyvän.
Maalaisseppo huomioi yhden seikan, joka saattaa selittää, etteivät ajattelevat järkevät ihmiset pääse sopuun puhtaasti matemaattisesta ongelmasta. Hän nosti esiin erilaiset suhtautumiset oman työn arvostukseen.
Jos metsänomistaja kykenee itse tekemään pääosan metsänsä vaatimasta hoitotyöstä, hänen ei ole välttämätöntä arvioida näille töille hintaa. Tällöin myös korkoa töille ei tule huomioiduksi. Joku toinen metsäsijoittaja joutuu teettämään kaikki metsän vaatimat työt vieraalla. Töiden hinta tulee huomioiduksi ja rahan korkokin huomioitaneen. Kolmas suunnittelee aloittavansa metsäbisneksen tyhjältä pöydälta ja velaksi. On kaikille selvää, että hänellä uudistuskustannuksille korko juoksee ainakin ensimmäiseen harvennukseen asti.
Tälläiset erimielisyydet vältettäisiin, jos kirjoittajat kertoisivat millaista metsänomistusta he kommentoivat. Ehkäpä pitäisi olla omat ketjunsa kullekin metsänomistajatyypille.
Kyllähän se niin on että ensin pitää huolehtia siitä että on metsä mitä kannattaa lannoittaa. Eli siis Uudistus-, hoito- ja harvennustyöt tehdään kunnolla niin on sitten täystiheä elinvoimainen metsä, jota lannoittaa.
Nämä lannoituksen hyvät tuottoprosentit on laskettu sellaisille kuvioille joissa kaikki on muutenkin hoidettu, vain silloin tulee lannoitukselle katetta.
Taannoin revittiin otsikoita mielipidekyselystä, jonka tulokset osoittivat että 70 % suomalaisista vastustaa avohakkuita. Moniko vastustajista oikeasti tiesi mitä vastusti ja miksi? Ja mitä tuli siinä mukavan pikku vastustamisen lomassa puoltaneeksi?
Väitän että suurin osa vastustajista lähestyi asiaa samalta kantilta kuin jos kysyttäisiin pidätkö sähkö- ja vesilaitosten kaivamista montuista ja ojista kaupungilla. Eihän niistä voi pitää, kun ne ovat rumia ja haittaavat liikkumista. Aivan kuten avohakkuutkin. Vastustaminen on helppoa.
Kysymyksen pitäisi olla kaksiosainen:
1. Vastustatko avohakkuita?
2. Kannatatko jaksollisen metsänkasvatuksen kieltämistä ja hyväksytkö kiellon seurauksena Suomen talouden taantuman syvenemisen ja harsittujen metsien ränsistymisen?
Jos vastaa toiseen ”kyllä” ja toiseen ”en”, vastaus on hylättävä, koska silloin vastaaja ei ole ymmärtänyt kysymyksiä. Sen jälkeen voidaan laskea prosentit hyväksytyistä vastauksista, joissa on vastattu johdonmukaisesti ”kyllä ja kyllä” tai ”en ja en”.
Olen samasta asiasta muutamaan otteeseen kirjoittanut. Kyselyn tuloksissa on valtavia ristiriitoja, mutta tutkimuksen johtopäätöksissä niitä ei käsitellä millään tavalla. Sen sijaan tutkimuksen valmistumisen yhteydessä lähti lehdistötiedotteet siitä, kuinka valtaosa kansasta vastustaa avohakkuita. Syy siihen vaikuttaa ilmeiseltä eli tutkijan henkilökohtainen ideologia. Tutkimuksen tekijä, Annukka Valkeapää on nykyään WWF:n metsäasiantuntija.
### Olen samasta asiasta muutamaan otteeseen kirjoittanut. Kyselyn tuloksissa on valtavia ristiriitoja, mutta tutkimuksen johtopäätöksissä niitä ei käsitellä millään tavalla. Sen sijaan tutkimuksen valmistumisen yhteydessä lähti lehdistötiedotteet siitä, kuinka valtaosa kansasta vastustaa avohakkuita. Syy siihen vaikuttaa ilmeiseltä eli tutkijan henkilökohtainen ideologia. Tutkimuksen tekijä, Annukka Valkeapää on nykyään WWF:n metsäasiantuntija.
Sisältöä on muokattu
Lähetetty: 5 h, 12 min sitten
Lähettäjä: Gla ###
Niinpä.
Parkuvat tuosta ”monimuotoisuudesta” ja uhanalaisuudesta. Nykyisin parempaa monimuotoisuuden takaajaa ei ole kuin avohakkuut – jatkuvasta harsinnasta ei siihen ole. Joka muuta väittää ei ymmärrä luonnon lainalaisuuksista höykäsen pöläystä.
Hyvin oikeansuuntainen mielestäni on käsitys, että yleinen mielipide on avohakkuisiin kielteinen ja se on mielestäni helppo ymmärtää. Käsitykseni perustuu omakohtaiseen kokemukseen. Ko. tutkimukseen en ota kantaa.
Itsekin paljon avohakkuita tehneenä, voin kertoa, että myönteistä palautetta ei todellakaan ole kuulunut, kielteistä sitäkin enemmän.
Avohakkuista suoraan hyötyjät, sitä tietysti puolustavat ja metsänomistajana ne tietysti hyväksyn. Jos en olisi metsänomistaja, kantani olisi kielteinen.
Mielipide on helppo muodostaa, kun katselee maisemaa tuoreen aukon laidalla vanhaa metsää muistellen. Jos kuitenkin antaa mielipiteeseen vaikuttaa sellaisetkin asiat kuin talous, puukaupan edellytykset, sen kerrannaisvaikutukset teollisuuden toimintaan ja tärkeimmän kotimaisen, uusiutuvan raaka-aineen käyttöön sekä uusiutumattomien, ulkomailta tuotavien raaka-aineiden käytön vähentämiseen, kauppataseeseen ja moneen muuhun vastaavan mittakaavan asiaan, saattaa mielipide muuttua. Myös metsää omistamattomalla. Vain cityvihreät rakentaa puutaloja, joiden materiaalit on peräisin rautakaupasta.
[quote=”Reima Ranta”] Itsekin paljon avohakkuita tehneenä, voin kertoa, että myönteistä palautetta ei todellakaan ole kuulunut, kielteistä sitäkin enemmän. [/quote]
Keneltä kielteinen palaute on tullut? Millä sitä on perusteltu? Miksi ylipäänsä kukaan antaisi erityistä myönteistä palautetta toiminnasta, joka on yhtä luonnollista kuin esimerkiksi perunan istuttaminen tai yrityksen toimitilojen remontointi?
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.