Keskustelut Metsänhoito jaksollinen kasvatus SUURI KUSETUS

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 109)
  • jaksollinen kasvatus SUURI KUSETUS

    Katsoin metsäkeskuksen tuoreista tiedoista yhden istutuskuvion tiedot. ikä 42v, puusto 89m3/ha. Jos uudistus maksaa ilman heinäyksiä ja taimikonhoitoa 1300€, 4% korolla tulee kuution hinnaksi 93€ onks. järkee ???

  • Visakallo

    Pahkanaama voisi myös hieman tarkistaa omia asenteitaan.
    Onko se jotain jatkuvan kasvatuksen epäasiallista mollaamista, jos me täällä kerromme omista kokemuksistamme?
    Toisekseen, ketään ei ennenkään pakotettu jaksolliseen kaasvatukseen.
    Suojuspuuasento- ja hakkuut sekä muut yläharvennukset ovat aina olleet sallittuja, vai onko täällä joku asiasta eri mieltä?

    Timppa

    Erinomaisen kiitollinen, että vuonna 1963 ”pakotettiin” edellinen sukupolvi siirtymään jaksolliseen kasvatukseen. Tätä on jatkuvasti harjoitettu ja korvattu entisiä harsintametsiä hyvin kasvavilla jaksottaisen kasvatuksen metsillä. Metsien puuvaranto on noussut 85 m3/ha:sta noin 150 m3/ha:iin. Kasvu 3,4 m3/v/ha:sta 5,1 m3/ha/:een. Ja koko ajan puun myynnit lisääntyneet. En kutsuisi päätöstä ”kusetukseksi”.

    Loppujen lopuksi hoitotoimetkin ovat olleet aika vähätöiset. Vuosikausia kaikki istutukset ja perkaukset tehty omin voimin.

    Mutta eihän tätä kaikkea tarvitse uskoa tai ottaa opiksi. Kannattaisi kyllä.

    pahkanaama

    ”Voisiko Pahkanaama nyt kertoa meille hieman tarkemmin tuosta aloituksen metsäkuviosta.
    Minkälainen historia sillä on? ”

    Täytyy tunnustaa, että hiukan provosoin, tiedot ovat metsäsuunnitelmasta mutta ikä on väärin. Kuvio on istutettu 30 vuotta sitten, kuutiot pitää suunilleen paikkansa. Mutta tallaisia kuutioita näillä korkeuksilla on istutusmetsissä. Tässä tarkistettuja tietoja muutamista istutuskuvioista

    ikä 30v 89m3/ha
    ikä 25v 73m3/ha
    ikä 31v 129m3/ha (nyt 89m3+ensiharvennus40m3)
    ikä 28v 92m3/ha

    Kaikki tuoreita kankaita ja 4% korkokannalla tuotetun kuution
    hinta 48-34€ /m3. Onks. järkee, kun tekemättä mitään puu kasvaa.
    Minulla on yksi 0,9 ha kuvio jonka mhy. unohti viljellä.
    Ikä 18v puuta 45 m3 /ha

    raivuri

    On aika merkittävästi eroa 12 vuodella. Niinkuin oma 18v mitään tekemätön kuviosi osoittaa, niin 30 m3 ainakin…

    Missä päin metsäsi sijaitsee?

    Visakallo

    On aivan totta pahkanaama, että aina joku kuvio saattaa metsittyä ns. itsestään, mutta se on kuitenkin aina hyvien sattumusten summa.
    Me jokainen metsää kasvattanut kuitenkin tiedämme, ettei tätä hyvää tuuria suinkaan aina riitä.
    Joskus kun ei tahdo tulla metsää edes viljelemälläkään.

    Korpituvan Taneli

    Eli Pahkanaama nimenomaan on valehteleva trolli. Se hänelle ansioksi luettakoon kuitenkin että hän tunnusti valehdelleensa tuon kuvion iän 12 vuotta vanhemmaksi. Kun siihen lisätään se että uudistuksen (istutus) nettokustannukset tälläkään hetkellä ei ole kuin korkeintaan puolet tuosta hänen mainitsemastaan 1300 eurosta. Tuolloin 30 vuotta sitten ehkä 300…400 €/ha, vieraalla teettäen. Siitäpä voi joku sitten laskea uudelleen tuon puun hinnan.

    Mikähän tuossa jk:ssa on tosiaankin vikana kun sitä pitää markkinoida valheellisilla tiedoilla. Jos se todella on niin edullista niin luulisi löytyvän kokemukseen perustuvia todellisiakin lukujakin.
    Kun sen harjoittajat nähtävästi ovat kaiken lisäksi noviiseja näissä asioissa, niin luulisi kokemustenkin painavan jotain, mutta nepä leimataankin vain asiantuntemattomuudeksi.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli

    En ole vaivautunut lukemaan uudistuskustannuksista mistään Valkosen jk raamatusta, kun on käytännön tietoakin asiasta.
    Toki lasken ALVittomia kustannuksia ja otan huomioon sen 30% vähennyksen minkä kulut pääomatulo verotuksessa antavat.

    Toisekseen enpähän ole joutunut paljon männyntaimikoitani heinäilemään. Pellon metsityksessä sitäkin enemmän. Olisikohan pitänyt jättää ne pellot jk:n huomaan ja tulla 100 vuoden päästä katsomaan että onko hakattavaa, olisi päässyt heinäyksestä.

    Tämän täällä esiintyvän toisen jk lähetyssaarnaajan mukaan kuitenkin hän heinii ja perkailee näitä jk raiskioitakin.

    Minä olen metsäni jk:lta pelastanut ja saanut ne kasvamaan sen minkä luonto voimaa antaa. Sohi miten sohit omien metsiesi kanssa, mutta älä levitä huuhaatasi kokemattomille, joku vielä uskoo, eikä sinulla lie varaa eikä halua vahinkoa korvata.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Timppa

    Tanelin linjoilla.
    Meillä suuri osa aukoista äestetään ja kylvetään männylle sekä seuraavana vuonna täydennysistutetaan 1000 kuusentainta. Kustannus vieraalla teetettynä n. 1000 euroa/ha, omana työnä n. 750 euroa/ha. Perkaus 2 kertaa vieraalla n. 800 euroa/ha, omana 250 euroa/ha.
    Siis verovaikutus huomioon ottaen vieraalla n. 1300 euroa/ha ja omana työnä n. 700 euroa/ha.

    Tai puunhinnoilla laskien. Uudistushakkuusta saa 200 m3x10€+50 m3x2 €=2100 enemmän myyntihintaa. Jää siis 300 euroa enemmän käteen ja huimasti parempi kasvu.

    Ja muistettava, että ne jatkuvan kasvatuksen kuviotkin vaativat monenlaista hoitoa.

    MJO

    Esim. tohtori sauli valkonen kirjassaan laskee keskisuomessa tuoreen kankaan uudistukustannuksiksi 2000€/ ha, maanmukkaus ja istutus 1300€, heinäntorjunta 350€ ja taimikonhoito 350€.

    Suolaset ovat pahkanaaman ja doctorin hinnat. Ei minulla ainakaan käytännössä ole ollut, mutta varmaan olen laskennut väärin, jos oikein tohtorismiäskin minun laskelmat kumoaa.

    Reima Ranta

    Sillä joka väittää, että toinen tai toinen menetelmä on kaikissa olosuhteissa ehdottoman oikea, on metsätalouden ymmärtäminen vielä aamuhämärissä.

    Menetelmien vapauttaminen on ehdottoman positiivinen asia metsänomistajien kannalta. Metsänomistaja voi nyt käyttää kumpaa menetelmää hyvänsä ja kaikkia niiden välimuotoja. Ainakaan jatkuva kasvatus ei ole toisen metsänomistajan edun vastaista. Mieluummin haittaa voi toiselle metsänomistajalle olla jaksollisesta kasvatuksesta.

    Merkittäviä vaikuttavaia tekijöitä ovat mm. korot, puulaji, paikalliset olosuhteet, muut aravotekijat jne. jne. jne. jne. jne. Metsätalouden tekijät ovat laaja kokonaisuus niin luonnon kuin taloudenkin ymmärtämistä ja vaihtoehtojen pitkälle menevä punnitseminen vatii huomattavaa matemaattistakin osaamista, johon yksittäisillä metsänomistajilla ei ole edes edellytyksiä. Mutuun perustuva parjaaminen on lapsellista.

    (Jos ja kun kuluja käsitellään verojen jälkeisinä, niin silloin myös tulot on tietenkin käsiteltävä verojen jälkeisinä.)

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 109)