Katsoin metsäkeskuksen tuoreista tiedoista yhden istutuskuvion tiedot. ikä 42v, puusto 89m3/ha. Jos uudistus maksaa ilman heinäyksiä ja taimikonhoitoa 1300€, 4% korolla tulee kuution hinnaksi 93€ onks. järkee ???
Niinkö. On ne puut tosiaan siellä Harjavalla erilaisia kuin muualla. Meillä kun lepikon sisällä kasvattaa kuusikoita niin taatusti sellutehdas tykkää. Ei yhtään metriä suoraa eikä monihaaroista ole puutetta. Vähäinen näyttää jesse tietämys olevan. Tai no mikä minä olen arvostelemaan. Sitä saa mitä tilaa……
Aika köyhää verrata jk:ta jos nollatilanteessa toisessa on paljas maa ja toisessa valmis metsä.
Näissä laskuissa ole mitään järkeä jos ei valita tasa-arvoista nollatilannetta. Minä sano, että se on se hetki kun alettu ensimmäisiä istutuksia tekemään. Metsänhoito mitään rakettitiedettä ole, tässä ei ole tarvinnut neliskanttista pyörää keksiä uudelleen. Tietämys jk:sta on ollut ihan yhtä hyvää ennen kuin nytkin.
Tämä jatkuvan kasvatuksen trollaus vaikuttaa tilaustyöltä.
Tässä menikin pitkä aika, ettei aihe kiinnostanut ketään, vaikka koetin pari kertaa keskustelua siitä herätelläkin.
Sitten yhtäkkiä palsta täyttyi jk-aloituksista ja uusia nimimerkkejäkin ilmestyi jk-leiriin.
”Eli jos pystypuusto on vaikka vanhaa kuusikkoa, niin eihän siinä voi edes jk:a tehdä . ”
Niin, kokohan ei kerro kuusikon iästä mitään. Parimetrinen kuusikko voi olla vaikka 60-vuotiasta. Kuusi ainoana aliskasvoskasvina kyllä minustakin torppaa jk-haaveet.
Nuo arviot eivät aina pidä paikkaansa. Esimerkiksi tänä jouluna hakkasin ensiharvennusta männikössä, josta piti metsäsuunnitelman mukaan lähteä 44 mottia/hehtaarilta. Kuvio oli 0,9 ha ja rupesin ihmettelemään, kun työpäiviä tälläisessä metsässä meni 11. Noh totuus paljastui sitten ostomiehen kanssa ja kuviolta lähti kaikkiaan 110 mottia puuta, tosin pääsääntöisesti ropsia.
Kuvio oli aikoinaan kylvetty ja toisaalta harvennus oli pari vuotta myöhässä, valtapituus 13 metriä. Entinen omistaja oli tehnyt niin sanotun isännän raivauksen, eli jättänyt taimia paljon enemmän kuin tarpeeksi ja se näkyi harvennuksella. Jääväksi puustoksi mittailin hieman yli 1000 runkoa/hehtaarille.
Uskon että päätehakkuuseen löytyy se 400 runkoa hehtaarilta hyviä runkoja, vaikka kuviossa oli vähän räkämännikön vikaa ja elävän latvuksen määrä noin neljännes. Kuvio Etelä-Savossa, noin 30 v ja jonkin sortin soistuma.
Roisto Reippaan kanssa täysin päinvastaista mieltä. Aika on se mikä JK:ssa on se keihäänkärki ja korko. 0,3ha pienaukko on ääretön jana mistä tilanne ei muutu oliko sitä 30ha vai 300ha ja oliko ne tehty vuoden välein vai 100vuoden välein. Vertexi minusta.
Rehellisellä nollatasolla jaksollisenkasvun tuottokäyrä on jyrkemmin eksponentiaalisesti nouseva kuin JK:n.
”Tämä jatkuvan kasvatuksen trollaus vaikuttaa tilaustyöltä.
Tässä menikin pitkä aika, ettei aihe kiinnostanut ketään, vaikka koetin pari kertaa keskustelua siitä herätelläkin.
Sitten yhtäkkiä palsta täyttyi jk-aloituksista ja uusia nimimerkkejäkin ilmestyi jk-leiriin.”
Minusta asia on juuri päinvastoi. Mollataan täysin asiattomilla kommenteilla jatkuvaa kasvatusta. Tosiasia on kuitenkin,että jaksolliseen kasvatukseen on pakotettu tai ei ole annettu muita vaihtoehtoja. Nyt kuitenkin metsänomistaja saa valita haluamansa menetelmän. Suuri on pelko suojatyöpaikkalaisilla, että metsänomistajat huomaavat suuren kusetuksen.
Jos vertailua halutaan tehdä, niin on oltava tasavertaiset kuviot. Aloituksen kuviolla on oikeastaan kaiken täytynyt mennä pieleen. Kyllähän tuollainen kasvu kohtuullisella pohjalla pitäisi saavuttaa ilman minkäänlaisia toimenpiteitä.
Lisäksi nuo tiedot heittävät usein todella paljon. Omalla juuri tehdyllä myöhässä olleella 9 ha:n 55 vuotiaan männikön harvennuksella puunmyyntisuunnitelman arvioitu kertymä oli 550 m3. No, kun läpipääsemätön kuusimatto alta raivattiin pois, niin paljastui aivan eri metsä. Hakkuun kertymä oli lopulta 1100 m3.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.