Katsoin metsäkeskuksen tuoreista tiedoista yhden istutuskuvion tiedot. ikä 42v, puusto 89m3/ha. Jos uudistus maksaa ilman heinäyksiä ja taimikonhoitoa 1300€, 4% korolla tulee kuution hinnaksi 93€ onks. järkee ???
Tiedossa on ollut että Motti-ohjelman laskelmat viljelypuustojen kasvuista ovat olleet alakantaissa, juuri saamani sähköpostin mukaaan uudessa versiossa asia hieman korjaantuu. Alla ”Metlan” postista napattua.
MOTTI 3.3 tarjoaa mahdollisuuden valita korkeamman kasvun tason kivennäismaan kohteilla. Se on tarkoitettu viljelymetsille, joita on alusta alkaen hoidettu hyvin ja joiden voi siksi olettaa kasvavan keskimääräistä paremmin. Tämä ominaisuus on valittavissa vain kivennäismaan kohteille, ja se vaikuttaa suhteessa eniten männiköiden kasvuennusteisiin Lapissa, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla.
Tiesin tarkkaa Gla, että tartut tähän kertomaani koivuasiaan. Pyysit havaintojani ja kerroin ne sellaisena, kun olen ne kokenut. Minulla ei ole sellaisia maita, että lähtisin koivua niissä viljellen kasvattamaan. Oston kautta koivikkoa on tullut tarpeeksi, enkä lähde niihin tekemään suuria taloudellisia uhrauksia.
Jätän ilman muuta näihin hieman turhankin reheville maille perustettuihin männiköihin luontaisesti syntyneitä kuusia. Kuusi lähtee hitaasti, mutta tukille tultaessa ne ovat jo saavuttaneet männyt ja sekametsä ei todellakaan ole huono vaihtoehto.
Sama ilmiö on havaittavissa siinä aiemmin kertomassani kapeassa luontaisesti männylle uudistetussa kohteessa. Varjon puoleisessa reunassa männyntaimet jäivät pahasti jälkeen. Viivellä varjon puolelle kuitenkin tuli kuusta, joka kovalla voimalla nyt kirii mäntyä kiinni.
Männyn ja kuusen luontainen liikkeellelähtö on täysin erilainen. Olen myös useassa, männylle rehevähkössä kohteessa kylvänyt kuusen ja männyn sekoitusta. Kosteissa olosuhteissa kuusikin saattaa lähteä simenestä yllättävänkin tehokkaasti.
Antonn kysyi harrastanko hirvenmetsästystä..? Tottakai,ja monta olen laillisesti ampunut.
Niitten kanssa on aikojen kuluessa kyllä leikittykin.v.-83 isä sahaili vajaatuottoisen etelärinteisen n.2,5 ha kuvion,johon jätti siemenkoivut.
Ajoin puut pinoon sekä äestin sen,ja koivikko ampaisi.samoin vatukko,horsmikko,vesakko…!!
Perattiin kolmeen kertaan ja huonointa harventaen.Lumikin taivutteli kerran kaikki kaarelle…
Sitten löytyi hirvet! Aitasin keltaisella nauhalla alueen ja aina kulkeissani korjailin katkennutta nauhaa.Oli hajustetta,kalanperkeitä,lehmän jälkeisiä haisemassa.
V.-12 poika ensharvensi kuvion jättäen n.900 r/ha,poistuma n.76m3/ha.
Nyt koivikko on 18-20 metristä. Yhden harvennuksen jälkeen sillä pitäisi olla n.50-55 vuoden ikäisenä päätehakkuun mitat.
Hirvistä on riesansa totisesti.Väliin se naurattaa jos kiroiluttaakin.
Reima Ranta: ”Jätän ilman muuta näihin hieman turhankin reheville maille perustettuihin männiköihin luontaisesti syntyneitä kuusia. Kuusi lähtee hitaasti, mutta tukille tultaessa ne ovat jo saavuttaneet männyt ja sekametsä ei todellakaan ole huono vaihtoehto.”
Sekametsää minäkin pidän hyvänä asiana muutamien rajausten puitteissa ja ellei juurikäävästä ole erityistä vaaraa, kuusta itsekin suosin männyn sekapuustona. Sen sijaan siitä olen eri mieltä, että kuusi alikasvosasemasta lähteneenä saavuttaisi männyn tuossa vaiheessa. Koivikossa tilanne on toinen. Tosin ei sielläkään alikasvoskuusi koivua tukille tultaessa saavuta, vaan vasta myöhemmin. Tasaveroisista lähtökohdista kasvunsa aloittaneena saavuttaa aiemmin.
Jos kuvion karuimmat, männylle kylvetyt paikat, olivat nekin männylle turhan reheviä, silloin kuusi on sekoituksena ok. Oletin kuitenkin, että tuossa ollaan vt-kankaan tyyppisellä alalla. Minusta mt-kangas ei ole turhan rehevä männylle, kunhan maaperä ei ole kovin hienojakoista.
Reima Ranta: ”Männyn ja kuusen luontainen liikkeellelähtö on täysin erilainen.”
Näin on. Silti vaikeammissa oloissa kasvaneen alikasvoskuusen on vaikeata saavuttaa avarammassa paikassa kasvavaa mäntyä. Näin esimerkiksi varttuneen puuston kuviorajalla.
Reima ei vissiin ole metsää kasvatellut kovin pitkään? Sellainen vaikutelma tulee kun hän tuntuu olevan männikön alikasvoskuusien suhteen kovin toiveikas. Jos ollaan männyn luontaisimmilla pohjilla (aina karuimmille mt-pohjille asti), niin alikasvoskuuset ei niillä mitään varsinaista kasvun ihmettä esitä vapautettuinakaan. Lannoitukseen ne tosin reagoi usein erittäin voimakkaasti, mutta jos se ei istu ideologiaan niin sittenhän se on pois laskuista.
Minun mielestä kuusi ei ole hyvä sekapuu männikköön, mutta mänty on hyvä sekapuu kuusikkoon. Järvi-Suomessa metsää kasvattaneet todennäköisesti tietää, että mänty voi kehittyä laadukkaaksi jopa omt-pohjalla. Paljon on edelleen pystyssä erittäin järeitä kaskikoivikoita jotka oikeasti ovat pikemminkin männiköitä.
Mänty sopii myös hienojakoiselle maalle. Se saattaa olla paras vaihtoehto kolmesta metsätalouspuulajista jopa savimaalla. Itse ajattelen niin, että mäntysekoitus on kuusikossa aina tavoiteltava asia. Taimikonharvennuksen aikaan näkee jo paljonko mäntyjä kannattaa kuusentaimikkoon jättää.
Kyllä ainakin Etelä-Suomessa rehevimpien(mt) männiköiden sekapuuksi ja aliskasvokseksi kuusi näyttäisi sopivan erinomaisesti. Jos mt-pohjan männikköön satun saamaan toisen harvennuksen seurauksena hyvän aliskasvoksen, niin kyllä sen jatkokasvatus vahvasti harkinnassa on.
Tossa viimekesänä hakattiin omt kuusikko (aluskasvussa se perinteinen puolet lahoa.) Lahoprosentti 5%. Vieressä oli oli mt rinteessä 50/50 ku-mä kuvio, luontaisesti ja aluskasvuista syntynyt ensiharvennusmetsä, lahoa kuusissa n. 30% jotkut niin pahasti, että kuituakaan ei saa. Sit toinen juttu on, että kun köyhässä maassa lannoitetaan sitten kuusia niin puuaineen laatu heikkenee (rehevällä maalla paranee.) Lannoitus myös edistää tyvilahon etenemistä. Mutta voihan se onnistuakkin, itse en koskaan kokeile, pelaan varman päälle.
Köyhällä maalla lannoittaessa puun tiheys alenee, jolloin se ei ole yhtä lujaa. Toinen on se, että jos puu on jo ehtinyt vähän isommaksi ennen vapautusta niin vuosilustot ovat huomattavan eripaksuiset kun laadukkaassa puussa ne ovat tasaiset. Se miten se minusta vaikuttaa hintaan on puhdasta arvailua, mutta kuvittelisin, että parasta puunhintaan maksavat osaavat ronkeloida ne pois jos e. ostomiehen ja sahan kommunikointi ja ostomiehen kokemus on hyvällä tasolla.
En sano etteikö siinä voi onnistua, mutta tälläseen yleiseen jk – oppiin suhtaudun nihkeästi.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.