Keskustelut Metsänhoito Jäävä hirvikanta arvion virheellisyys

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 43)
  • Jäävä hirvikanta arvion virheellisyys

    Esimerkki seura pinta-alaltaan 10000ha.  Seuran itsensä ilmoittama jääväkanta arvio 3/1000ha, joista vasojen osuus 20%.  Uros/naaras suhde 50/50, eli molempia aikuisia sukupuolia 12kpl.   12kpl naaraita, ka vasatuotto 1,2/naaras, vasoja syntyy 14,4kpl.   Seuran hirvikanta talvella 30kpl, pyynnin alussa 44,4kpl.  Tässä seurassa tarvittaisiin 6aikuisen lupaa, 14vasan lupaa niin kanta pysyy samana, jos arvio pitää paikansa.  Eli lupamäärä yhteensä 13kpl.

    Vaihtoehtoinen laskelma samalle seuralle

    Todellinen jääväkanta 5/1000ha, josta vasoja 20%.  Uros/naaras suhde 40/60, uroksia 16kpl, naaraita 24kpl.   24kpl naaraita, ka vasatuotto 1,4/naaras, vasoja syntyy 33,6kpl.  Seuran hirvikanta talvella 50kpl, pyynnin alussa 83,6kpl.  Tässä laskelmassa tarvitaan jo 10aikuisen lupaa, 33vasan lupaa, eli yhteensä 27lupaa.  Tällä lupa määrällä jääväkanta pienenee 10kpl, mutta laskennallinen vasatuotto ei laske yhtään. Edellyttäen että kaikki luvat käytetään, ja lupien käyttöjakauma menisi edellämainitusti.

    Toinen suuri valuvirhe löytyy kun suhteutetaan jääväkanta seuran kokonaispinta-alaan, tässä pinta-alassa ovat mukana kylien/asutusten lähialueet, vesistöt, peltoala, jotka eivät ole hirven asuinympäristöä.

    Esimerkki seuran alueista onkin 25% näitä edellämainittuja alueita, eli metsämaan pinta-alaksi jääkin 7500ha.  Jäävä 5/1000ha hirven talvikanta kuormittaakin seuran metsäpinta-alaa 6,6 hirveä/1000ha.  Kolmas muuttuvatekijä on nk.muuttohirvet, nämä ovat poissa jostain alueelta silloin kun jääväkanta arviota tehdään, mutta sekään seura minkä alueella nämä talvehtivat ei laske näitä jääväänkantaa koska eivät koe näitä ”omiksi” hirviksi. Näin ollen isomäärä hirviä jää kokonaan pois jääväkanta laskelmista.

    Hirvien kanta-arvio on vaikea laji, jo pieneltä tuntuvat muutokset vaikuttavat oleellisesti kannassa.  Vuodesta toiseen kanta-arviossa täytyy olla virheellisyyttä, koska kanta vain jatkaa kasvuaan.

  • A.Jalkanen

    Lukeeko jonkun metsästysvuokrasopimuksessa joku määrällinen tavoite hirvikannalle? Eihän sitä kantaa edes pystytä laskemaan pienalueelle riittävän tarkasti, ja määrä vaihtelee vuoden mittaan kun elikot vaihtavat laidunalueita. Järjetöntä touhua, jos seurueet ilmoittavat tavoitteen, eikä oikeita maastossa havaittuja lukuja!

    suorittava porras

    Ilmoitusosan ”jäävä kanta” arvioiminen tarkentuu vasta luken tehtyä yhteenvedon koko havaintoaineistosta , jossa on useita eri tekijöitä. Tehdyt havainnot ja yksilöity tieto saaliista ovat asioita , joita ei voi muuksi muuttaa. Saaliin rakenteesta pystytään päättelemään , millainen kanta on ko saaliin tuottamiseen tarvittu . Tämä tieto onkin monesti nostanut  kanta-arviota metsästäjien ilmoittamiin jäävän kannan lukuihin verrattuna.

    wanhajätkä

    Rovaniemellä on jo vuosikymmeniä laskettu joka kevät lentäen hirvikanta. Aikoinaan perittiin rhyylle lupamaksun yhteydessä lentolaskentamaksu. Silti juostaan jatkuvasti päin petäjää. Jossakin mättää vieläkin pahasti. Lukehan haluaa nostaa niin hirvien kuin koirasusien kantaa suorastaan valheellisilla kanta-arvioilla. Vihreä aalto on pyhkäissyt ministeriöstä myös tutkimukseen. Hukkuuhan siinä metsästäjien ääni vaikka koossa oilisi minkälainen aluekonklaaffi. Joku roti pitäs olla valtion karjan hoidossa. Peritäänhän siitä kaatoluvat. Kai vahinkojen torjumiseksi olisi kannattavampaa tehdä kattavat linjalaskennat. Edes jonku voden välein. Eihän maanomistajia ja metsästäjiä uskota. Siinäpä nyt Kuivaniemen tilannetta äimistelevät. En usko että montakaan seuraa löytyy jotka eivät hakisi lupia niin paljon kuin on mahdollista saada. Laajempi kvahan se on saatava kuin yhden yhdistyksen alueelta. Vaikka oma yhdistys on yli 800 ooo ha ja metsästyskortin lunastaneita on 6-7000. Silti alue on aivan liian pieni kannan arviointiin. Juurikin johtuen siitä että hirvillä on jalat ja vaeltavat kesä- ja talvilaidun alueille. Etelästä pohjoiseen vaelsi tänä syksynä laumoittain kohti ainakin keski- ja länsilapin alueella. Nyt jäi perinteisille kesälaidunalueillekkin talvehtimaan isoja tokkia. Kaippa siellä etelässä on jo niin ahdasta.

    Esimerkinnä tempoilusta on oman seuran tilanne. Kaatolupamäärät on vaihdelleet 5-38 luvan välillä….ei mitään järkeä…

    Tolopainen

    Onpa tullut joskus testattua tuota lentolaskentaakin. Ei niitä kaikkia hirviä sieltä meinaakkaan näkyä peitteisestä maastosta, jos vähänkin keväällä on pälvipaikkoja hommasta ei tule mitään.  Sanoisin jotta aika turhaa puuhastelua kustannuksiin ja tuloksen tarkkuuteen nähden. Kun hirvikannan suuruus aina on vain likiarvo ja määrä heittää kymmenillä tuhansilla koko maan tasolla. Ilmeisesti 80-luvulla kanta oli moninkertainen arvioihin nähden ainakin paikallisesti. Nykyinen hirvikanta lienee pari sataa tuhatta yksilöä ainakin.

    Planter

    Wanhajätkällä on hyvää pohdiskelua. Olen itsekin moneen kertaan hämmästellyt miksi ja ketkä tätä orkesteria johtavat.

    Mitään muuta selitystä en ole löytänyt kuin sen, että isokenkäiset herrat, vanhenevat hirvenmetsästystä harrastavat  ”vuorineuvokset”, ovat antaneet riistakeskukselle ukaasin tai ”hunajaa”: Hoidatte asiat niin, että hirviä on riittävästi ja helposti ammuttavissa, kun lähdemme parina viikonloppuna jahtiin.

    Ikävä sivujuonne on se, että syy tilanteesta työnnetään metsänomistajien ja tavallisten metsästäjien tai metsästysseurojen niskaan. Tälläkin keskustelupalstalla toimiva riistahallinon edustaja syyttää vuorotellen tilanteesta metsänomistajia ja metsästäjiä. Lyö kiilaa näiden väliin ja yrittää saada metsänomistajat ja metsästäjät toistensa kimppuun, puolustaa henkeen ja vereen riistahallinnon toimia. Metsänomistajat ovat laiminlyöneet taimikkojen hoidon tai hoitaneet väärin ja siksi hirvikanta on ryöstäytynyt käsistä. Metsästäjät ovat niin riitaisia ja kateellisia, että hirvet jäävät siksi ampumatta.

    Oman havaintoni mukaan kuitenkin, yhtä lukuunottamatta,  kaikki pastalla kirjoittavat metsästystä harrastavat metsänomistajatkin ovat sitä mieltä, että hirvikantaa pitää rajoittaa ja ”hoitaa” metsänkasvatuksen ehdoilla. Jokin hyvin pieni vähemmistö, vallan kahvassa oleva kapellimestari, johtaa orkesteria.

    Kyseessä on sama tilanne kuin Titanicilla. Orkesteri soittaa laivan uppoamiseen asti ja kappale on sama…Sua kohti rakas herrani.

    wanhajätkä

    Tolpainen on aivan selvästi vain testannut lentolaskentaa. Jos olet ollut kerran pelkääjänpaikalla mukana olen varma ettet ole huomannut montakaan hirveä maastosta. Jokaista aariahan ei linjalaskennassa tarkisteta. Systeemi on sama kin riistakolmiolaskennassa. Joka vuosi lennetään samat linjat. Kyllä jalkaisin laskennassa jää riistaa lymyämään joka kerta. Keskimäärin saman verran joka vuosi. Kyllä lestolaskenta on nykyisin navigaattoriaikana hyvin tarkka. Hirvihän ei lennä vaan jättää jäljet jotka näkyvät koneeseen hyvin. Jäljet tarkastetaan kaartaen kuka ne on jättänyt.Harjaantunut tähystäjä löytää kyllä ihmeen tarkasti elukat. Millään muulla keinolla ei päästä samaan tarkkuuteen. Kopterilla tietysti mutta hinta pompsahtaa.

    Kaikki etsintä myös kadonneiden lennetään 150 metrissä. turvallisella miniminopeudella. Jos tolopainen olet ollut joskus pienkoneessa ja uskaltanut katsoa ulos koneesta, metsät näyttävät yllättävän harvoilta. Jokainen metsästäjä havaitsee riistan vaistomaisesti autolla ajaessaankin.  yllättävän kaukaa vaikka ei edes keskity tähystämään. Pieni vilaus riittää. Olen lentänyt paljon hirvilentoja tähystäjänä ja omalla koneella ihan vaan harrastuksen vuoksi kattellu. Mullahan ei ole ollut ansiolentolupaa. Enää en lennä itse koska trafi hylkäs medikaalin. Kone on kyllä edelleen.

    Jos kanta on parisataatuhatta ja tolopaisenkin kokeilun mukaan joku kymmenen tuhatta jää näkemättä….joka vuosi…10 %… Millä pääset samaan tarkkuuteen.

    Laskenta pitäisi suorittaa joka vuosi ihan maakunnan laajuisesti samoihin aikoihin ettei vaellus anna väärää kuvaa.

    mehtäukko

    Juurikin noin.

    Paitsi että koko ruljanssin kuuluisi itse Valtion kustantaa vaikka kehitysapurahoista.

    Erään kerran ministeriön virkamies lausahti, että hirvet ovat valtion omaisuutta kun niitä yritetään vaikka ampuilla,- luvan kanssa tai salaa.

    Millä perusteella maksajina ovat metsästäjät?

    Niinhän Valtion viinan juonnin kaikki väiveetkin maksatetaan veronmaksajilla.

    A.Jalkanen

    Olisin sitä mieltä, että maksajina metsästäjät ovat pienellä osuudella mukana. Suurin lasku lankeaa valtiolle liikennevahinkojen ja riista-aitojen muodossa sekä maanomistajille sato- ja metsävahinkoina. Hirvethän ovat nälissään oppineet jo avaamaan säilörehupaaleja ja pohjoisempana porot tulevat pihoihin etsimään rehua. Ainoa oikea ratkaisu on molempien kantojen oleellinen alasajo; näpertely kanta-arvioiden kanssa voitaisiin lopettaa. Maanomistaja ei todellakaan tarvitse ’tuottavaa hirvikantaa’, naaraat pois vaan kuleksimasta.

    Planter

    Ilmeisesti on suunnitelmia, että uusiutuvan raaka-aineen käyttöä lisätään. Muutenhan Suomi olisi ollut tytyväinen, kun käyttö olisi jäädytetty LULUCF :n toimesta nykytasolle. Tälläkin palstalla jokunen otti kantaa sen puolesta, että pitäisi olla mahdollisuus lisähakkuisiin ja kasvattaa enemmän puuta.

    mehtäukko

    Kyllä. Olen edelleen kestävän, tehokkaan ja mahdollisimman tuottavan metsätalouden kannalla.

    Suojelu ja ”sielullinen” toiminta kuuluu kuvioon, mutta museointi ei.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 43)