Keskustelut Metsänhoito Jäävä hirvikanta arvion virheellisyys

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 43)
  • Jäävä hirvikanta arvion virheellisyys

    Esimerkki seura pinta-alaltaan 10000ha.  Seuran itsensä ilmoittama jääväkanta arvio 3/1000ha, joista vasojen osuus 20%.  Uros/naaras suhde 50/50, eli molempia aikuisia sukupuolia 12kpl.   12kpl naaraita, ka vasatuotto 1,2/naaras, vasoja syntyy 14,4kpl.   Seuran hirvikanta talvella 30kpl, pyynnin alussa 44,4kpl.  Tässä seurassa tarvittaisiin 6aikuisen lupaa, 14vasan lupaa niin kanta pysyy samana, jos arvio pitää paikansa.  Eli lupamäärä yhteensä 13kpl.

    Vaihtoehtoinen laskelma samalle seuralle

    Todellinen jääväkanta 5/1000ha, josta vasoja 20%.  Uros/naaras suhde 40/60, uroksia 16kpl, naaraita 24kpl.   24kpl naaraita, ka vasatuotto 1,4/naaras, vasoja syntyy 33,6kpl.  Seuran hirvikanta talvella 50kpl, pyynnin alussa 83,6kpl.  Tässä laskelmassa tarvitaan jo 10aikuisen lupaa, 33vasan lupaa, eli yhteensä 27lupaa.  Tällä lupa määrällä jääväkanta pienenee 10kpl, mutta laskennallinen vasatuotto ei laske yhtään. Edellyttäen että kaikki luvat käytetään, ja lupien käyttöjakauma menisi edellämainitusti.

    Toinen suuri valuvirhe löytyy kun suhteutetaan jääväkanta seuran kokonaispinta-alaan, tässä pinta-alassa ovat mukana kylien/asutusten lähialueet, vesistöt, peltoala, jotka eivät ole hirven asuinympäristöä.

    Esimerkki seuran alueista onkin 25% näitä edellämainittuja alueita, eli metsämaan pinta-alaksi jääkin 7500ha.  Jäävä 5/1000ha hirven talvikanta kuormittaakin seuran metsäpinta-alaa 6,6 hirveä/1000ha.  Kolmas muuttuvatekijä on nk.muuttohirvet, nämä ovat poissa jostain alueelta silloin kun jääväkanta arviota tehdään, mutta sekään seura minkä alueella nämä talvehtivat ei laske näitä jääväänkantaa koska eivät koe näitä ”omiksi” hirviksi. Näin ollen isomäärä hirviä jää kokonaan pois jääväkanta laskelmista.

    Hirvien kanta-arvio on vaikea laji, jo pieneltä tuntuvat muutokset vaikuttavat oleellisesti kannassa.  Vuodesta toiseen kanta-arviossa täytyy olla virheellisyyttä, koska kanta vain jatkaa kasvuaan.

  • A.Jalkanen

    Nisäkästutkimuksessa näkyy kovasti yleistyvän inventaario riistakameroiden avulla. Muissa maissa kun ei ole käytössä ilmaista lumijälkien laskentaresurssia (metsästäjiä) eikä välttämättä ole luntakaan. Voisikohan näitä jotenkin hyödyntää jäävien hirvien määrän laskennassa? Niitä voisi asentaa vaikkapa kohti nuolukiveä. Youtubesta löytyy videoita.

    Planter

    Kyllähän nykytekniikalla hirvimäärät, sonni/lehmä/vasasuhteet selville saisi. Lentolaskenta,dronet, kiinteät riistakamerat, koirat varustettuina kameravaljailla ja kameroilla.

    Alla joku ”Aku Louhimies” ohjaamassa hirvielokuvaa.

    Kuva: Harri Matikainen

     

    Planter

    Muutama kommentti aikaisemmin esitin laskelman mitä suuruusluokkaa nykyinen hirvikanta voisi olla. Keväinen vasominen lisää kantaa, käytin kerrointa 1,5. Alla olevassa Riistakeskuksen/Luken tekemässä tuoreessa julkaisussa sivun  9 alareunassa käytetään kerrointa 1,57. Sillä kertoimella laskien nykyinen hirvikanta olisi noin kaksinkertainen viralliseen arvioon nähden. Lienee aika lähellä totuutta.

    http://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/540654/luke-luobio_67_2017.pdf?sequence=1&isAllowed=y

    AnLa

    No niin, se tehtiin jälleen. Ilmoitettiin jääväkanta arvio n.30% todellista pienemmäksi. 2016 vuonna 50 kaatolupaa, käytetty 43, kaadettu aikuisia 23, vasoja 40. Jääväkanta 45yksilöä. 2017 vuonna 60 kaatolupaa, käytetty 54, kaadettu aikuisia 36, vasoja 36. Jääväkanta arvio 40. Tämä sama yhtälö toistuu vuodesta toiseen, ilmoitettu jääväkanta ja seuraavan syksyn haettu lupamäärä eivät millään tavoin korreloi keskenään. Jääväkanta on pakko ilmoittaa kantatavoitteen mukaiseksi, muuten seura rikkoisi vuokrasopimus ehtoja. Uskoisin että näyttö tahallisuudesta olisi jo riittävä riitauttaa asia, ja vaatia vuokralaiselta korvauksia sen tavallisilla toimilla vuokranantajalle aiheutuneista vahingoista ja tulon menetuksestä. Seuran kokonais pinta-ala 11500ha, metsä pinta-ala n. 25-30% pienempi.

    AnLa

    https://metsastajaliitto.fi/sites/default/files/sml/liitteet/metsastysvuokrasopimus.pdf

    Linkki käytettyyn vuokrasopimus pohjaan, lukekaa sieltä sopimusehdot.

    wanhajätkä

    Olen seurannut kanta-arvioita periaatteessa ajan jolloin Suomessa on merkittävämmin hirviä ollut. -60 luvullahan oli ainakin Pohjois-Suomessa täysrauhoitus ja hirvi hyvin harvinainen otus. Parissakymmenessä vuodessa hirvikanta räjähti käsiin. Sen jälkeen ei verotuksessa ole ollut mitään järkeä. Välillä ammutaan kanta melkeen kokonaan ja sitten muutama vuosi kasvatetaan kantaa taas niitä on liikaa. Tasaiseen verotukseen ei millään ole päästy.

    Joka vuosi on kerrottu että nyt on uusi parempi laskentajärjestelmä ja arviot saadaan kohdalleen. Ja paskat. Entistä suuremmaksi tämä humpaus on mennyt. Kuka jarruttaa ja millä motiiveilla. Ei ainakaan metsänomistaja eikä metsästäjä. Luke ja riistakeskus on vastuussa ja pdonnut kärryiltä totaalisesti. Korkeisiin kaatoprosentteihin ei päästä vaikka lupia myönnetään niukasti. Parasta jahtiaikaa leikattiin kuukausi. Muka kiima häiriintyy. Ei toimi. Yli puolimetrisessä hangessa on koirien ja pyytäjien mahdotonta operoida.

    Metsästäjien osoittaminen sormella on vähintään tympeää. Samoin Vanhempien metsästäjien halveeraminen tälläkin palstalla. Meillä 28 hirvenpyytäjää. Seuran jäsenten keski-ikä on varmasti Suomen nuorimpia. Alkusyksystä näkyy muutama nuorikin jahdissa. Myöhemmin ei juurikaan. Lopussa meitä oli 3-4 vanhaa kubea aamulla kokoontumassa. Ymmärrettäväähän se on. Perheessä on nuoria lapsia, asutaan toisella paikkakunnalla ym. Me wanhukset ammuttiin kuitenkin suurin osa hirvistä.

    AnLa

    Ketä tässä sitten täytyisi sormella osoittaa jos ei seuraa. Lupia jäi käyttämättä 6kpl, hirviä on metsät täynnä. Kiellettiin pyytämästä koska jakaa ei enää pystynyt kun jokaisella on vähintäänkin tarpeeksi lihaa, ja yksityisiä ostajiakaan ei enää riittänyt loppuille hirville. Se kylmäsen jalostamokin paloi, ettei sinnekkään voinut viedä. Seuran johtohenkilöt pyrkivät kaikinkeinoin viimeiset puolitoista kuukautta vaikeuttamaan pyyntiä, minun lisäkseni olisi muutamia pyyntihaluisia ollut.

    Jovain

    En tiedä ottaa kantaa tuohon hirvikanta arvion virheellisyyteen enkä metsästämiseen, mutta hirvien kerrotaan myös vaeltavan. On todettu jopa massamuuttoja ja jopa 1000 km siirtymiä.

    Vanhat hirvimiehet kertovat hirvien vaeltavan idästä. Väittävät sieltä tulleen jopa massamuuttoja, joka tarkoittaa huomattavaa hirvien lisääntymistä alueella. En tiedä oliko aihetta viime syksynä, mutta kertoman mukaan ainakin kuluvan vuosikymmenen alussa, jopa massamuuttoa olisi esiintynyt. Silloin venäjällä oli laajoja metsäpaloja muutaman vuoden aikana. Savut ulottuivat laajasti suomeen ja väittämän mukaan toivat hirvikarjaa suomeen. Paluumuutosta ei ole tietoa, mutta asiahan on tietenkin mielenkiintoinen?

    Planter

    Suorittava porras kertoi, että on normaali käytäntö, että Lukelle ilmoitetaan hirvitiheyden olevan tavoiteessa, noin 3 / 1000 ha, oli se sitten mitä tahansa. Kyllä Luken on silloin jokseenkin mahdoton vääristä lähtötiedoista laskea edes likimain oikeita arvioita.

    Toisaalta Kuivajoen Pohjoispuolen Metsästysseura, joka on on vuosikausia anonut lisää lupia, mutta ei ole saanut. Vei jutun lopulta käräjille, kun itse kustannetun lentolaskennan tulos oli 12,9 /1000ha ja Luken arvio 2,3 / 1000 ha.

    Luken arviolaskenta perustuu metsästäjiltä kerättyihin havaintotietoihin, ellei käytettävissä ole lentolaskentatietoja. Eivät tässä tapauksessa metsästäjät ole varmastikaan vetäneet hatusta liian pientä  3/ 1000 ha määrää, koska ovat halunneet lisää lupia.

    Toiset seurat haluavat lisää lupia toiset lisää hirviä.

    Mahtaako ongelma olla riistahallinnon soteuudistus, kun  perustettiin liki 60 hirvitalousaluetta ja päätösvaltaa annettiin maakunnille. Nyt jokaisen hirvitalousalueen jokainen seura haluaa alueelleen vähintään sen 3 /1000 ha. Hirvet kun eivät halua ripottautua tasaisesti kartalle, niin jonkun seuran alueella on 13 / 1000 ha ja toisen 0/ 1000 ha. Nyt täytyy saada kantaa ylös, että saataisiin myös nolla-alueelle hirviä, mutta tuloksena vaan laumat kasvavat.

     

    suorittava porras

    Planter :”Suorittava porras kertoi, että on normaali käytäntö..”

    Lopetapas tuo mutkien oikominen. En kirjoittanut sanaakaan normaalikäytännöstä . Totesin ainoastaan , että jos seura ilmoittaa  hirvien jääväksi kannaksi esim.3/1000ha , ei ole mitään perusteita määrätä aluelle lisää kaatolupia. Jos joku on sitten eri mieltä tiedon oikeellisuudesta , esittäköön faktoja näkemystensä tueksi . Siinä on tosin omat hankaluutensa. Metsästäjät esittävät arvionsa kannasta tiettynä päivämääränä. Mahdollinen eriävä kanta on pystyttävä osoittamaan todeksi kyseisen päivämäärän tilanteeseen perustuen. Voin sanoa , että sulan maan aikaan tehtävä on mahdoton.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 43)