Lakkohan edistää hiilennielemistä, nyt alkaa ilma kylmenemään vauhdilla. Kunhan ymmärtäisivät lopettaa hyvissä ajoin ettei Helsingissä ala putket jäätymään. Kunnon routaa ei sitten ole maassa ollutkaan 1980 luvun jälkeen , viljelys maille ja pohjavesille tekisi 3.m routa hyvää. Muista eräällä tietyömaalla 1970 luvulla kun maa oli yli 5m jäässä , sitä hakattiin kaivurilla rikki ja saatiin työ tehtyä aikataulun mukaan. Noita pakkasia kaivataan eteläänkin.
Kyllä mehtäukkoa surettaa tämä ammattiliittojen ja teollisuus/työnantajien yksituumaisuuden puute. Missä on yhteinen etu? Jos kohtuus muistettaisiin ja toimisi, jotkin asiat voisivat olla toisinkin.Kuten tehtaiden ulos viennit.
Silloin kun Ahonen höykytti ja hiljeni työmarkkinoilta, heillä oli nousuhuumassa (-humalassa) sellainen peruste palkannostoille, että kun paperitehtaat tuottavat niin ja niin paljon, heillekin kuuluu uutta siivua!
Muistan kyllä nuo 1970 luvun hirveät palkat joita verrattiin metallin palkkoihin paperityöläinen sai kolminkertaisen palkan metallin palkkoihin nähden. Palkka liuskoja tarkasteltiin ja päiviteltiin suuria eroja syyksi vedettiin kolmivuorotyö johon ei oikein halukkaita niin löytynyt. Hyväpalkkaisuus myös näkyi kauaksi, purjeveneen maston pituus kertoi aseman paperityöläisenä. Eräs sukulaiseni oli juuri tuollainen miljonääri siihen aikaan ja hän kertoili sisäpiirin tietona. Mahtaako nykyään syntyä miljonäärejä palkkatyöllä.
Remie:”Lakkohan edistää hiilennielemistä, nyt alkaa ilma kylmenemään vauhdilla. Kunhan ymmärtäisivät lopettaa hyvissä ajoin ettei Helsingissä ala putket jäätymään. Kunnon routaa ei sitten ole maassa ollutkaan 1980 luvun jälkeen , viljelys maille ja pohjavesille tekisi 3.m routa hyvää. Muista eräällä tietyömaalla 1970 luvulla kun maa oli yli 5m jäässä , sitä hakattiin kaivurilla rikki ja saatiin työ tehtyä aikataulun mukaan. Noita pakkasia kaivataan eteläänkin.”
– Lopeta tuo valehteleminen. Ikinä ei ole talvella metsässä ja pelloilla maa jäätynyt kolmeen metriin – saati viiteen. Märkä savimaa lumettomana voi kovana pakkastalvena jäätyä, mutta muutama kymmenen senttiä lunta eristää niin hyvin, että metsässä maa on usein pinnastakin sula, vaikka pakkasta on kolmekymmentä astetta
Rautatiellä oli aika monta roudanmittauspistettä. Penkereessä – kiskojen puolivälissä oli runkoon asennettu putki, josta pääsi tarkistamaan roudan paksuuden. Sorakerros oli joskus hiukan päälle metrin paksuinen ja sen alla oli perusmaata – jopa savea. Penger saattoi olla kymmenen metriä paksu, taikka enemmän. Ei siellä yli metrin syvyydessä ollut routaa.
Routaa tulee lisää E-Suomeen, jos ilmastomuutosennusteet toteutuu. Kun lumet jää vähiin, niin pakkasten tullessa routaa tulee mutta ei ole hyvä juttu metsille, kuusikoille varsinkaan. Sulamisen ja jäätymisen vuorottelu talvella heikentää puiden menestymismahdollisuuksia .
Kovin tuo työntekijöiden ahneus nostaa päätään, kun aletaan käydä tes neuvotteluja, missä on ay-liikkeen ilmastovastuu. Lisätulot johtavat vain turhan kulutuksen kasvuun. Suomalaiset kuluttavat jo nykyisin kolmen maapallon resurssit, nyt olisi aika jo lopettaa haitalliset palkkojen korotukset. Valtio ja kunnat ne joutuvat sitten verottamaan pois, kaikkihan haluavat tasatulot Suomeen. Enska ilmoitti yksipuolisesti leikkavansa tukin hintaa 10%, eikä se ollut mitään hinta shoppailua hallituksen mielestä. Yksikään ministeri ei ole reagoinut mitenkään.
Meillä on kuusimetsässä niin paksu sammal ettei pienet 20-30 asteen pakkaset läpäise sitä. Pitää olla vähintään 3kk yli 20astetta. Meillä kyllä on metsäpohjan jäätyminen kohtalokas, puut ovat nyt jo osassa nousseet josta olen lahon alulla olleet puut korjannut pois. Viimeistään pitäisi osata kaataa kun lahoa on 2m . Se toisen tyyppinen laho joka lahottaa puun pienestä lähtien ja aivan latvaan asti on pirullinen ja kaikkein vaarallisin kun havannointi sen esiintymisestä on todella vaikeaa, ainoa konsti on porata pieni reikä ja tulpata porauksen jälkeen jos puu onkin ejhjä. Kituvia puita ylipään pitää varoa, tuo kokopuun laho on yleensä hyvin monessa lähipuissa, puu aines on tumman ruskeaa ja hyvin märkää mössöä jossa bakteerit kyllä viihtyy, puuta onkin pinnassa yleensä vain 1-2 senttiä. Pikkulinnun pönttöjä niistä saa kun työntää 3 tuuman putken läpi joka on pakotettu päästä vähän tratille ja teroitettu sisältä päin ulkoreunaan asti teräväväksi. Putken kun painaa läpi asti niin on helppo vetää toisesta päästä ulos. Loppu on jo helppoa.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.