Itävaltalaiset ostavat Nurmeksen ja Lieksan sahat ! Visioita , mitä he tuovat tullessaan , tuskin ainakaan omia tukkkeja ! Uutta jalostusta vai ovatko bulkkisahureita ? Kenen rahaa sijoittavat ?
Kehityksen jarruna on ollut johtajien huima palkkojen kehitys, se tekee sokeaksi. Virikkeitä ei anna se että vaikka menee huonosti niin palkkiot eikun nousee.
Enpä usko tuote valikoiman noissa kovinkaan paljon muuttuvan. Todennäköisesti aletaan valmistamaan tuotteita joille on jo olemassa olevat markkinat.
Suomen ongelma on markkinointitaidon puute. Nyt ulkomaalaiset jotka osaavat toimia markkinoilla ja myydä tavaraa asiakkaille ovat huomanneet että pohjoisessa kasvaa puuta jota ei hyödynnetä sen potentiaalin mukaan.
Toteaisin vain, että markkinoinnissa auttaa ihmeesti, kun antaa asiakkaalle pitkän maksuajan. Ei se sen kummempaa rakettitiedettä ole. Varmaan puustakin saisi paremman hinnan, kun lupaisi odottaa maksua siihen saakka, kun saha on saanut rahansa ostajalta.
Tällä hetkellä Timpan odotuskonsti tuskin tuo juurikaan isompaa tiliä. Ostajafirma ei lähes nollakorkojen aikana paljonkaan hyödy rahojen panttaamisesta. Toisaalta välitysportaana olevan ostajan omat myynnit sellaiselle taholle, jolta rahoja ei ikinä onnistutakaan perimään, ovat niin harvassa, että se tuskin hintatasoa heilauttaisi. Välitysporras yleensä osaa pyytää käteismaksun melskeisen seudun asiakkaalta.
Kyllähän maksuajoilla on merkitystä matalan korkotasonkin aikana.
Esim. rakennusalalla maksuaikojen tavanomainen vaihteluväli on 14 – 45 vrk, ja jopa 90 vrk maksuaikoja on ollut käytössä.
Tyypillisiä omien maksujensa viivästyttäjiä ovat Venäjällä vaikeuksiin joutuneet suuret rakennusyhtiöt.
Kun sovittu maksuaika on jo käytetty, keksitään joku reklamaatio ja taas maksaminen siirtyy.
Pankit ovat kiristäneet linjaansa, eikä terveetkään yritykset aina tahdo saada riittävästi käyttöpääomarahoitusta.
Ei se kyllä ole markkinointitaidon puutettakaan. Kyllä meillä jo vientikauppaa on kauan tehty ettei me nyt sentään niin maatiaisia olla.
Ja meillä ei liene enää kauan ylijäämää puutavarassakaan. Isot alkavat niellä valtavat määrät puuta ja pikemminkin on jopa jo puun riittävyydestä oltu huolissaan. Pitkillä maksuajoilla ei ole enää nykyään kaupallista merkitystä koska juurikaan mitään korkotappioita ei tule.
Uskon että asia voi olla myös niin että itävaltalaiset ovat yrittäneet ostaa tarvitsemiaan puueriä suomalaisilta sahoilta mutta eivät ole saaneet. Sitten ne ovat päättäneet hankkia itse huonolla kannattavuudella toimivat sahat ja saavat siten tarvitsemansa puuerät.
No tämä voisi olla yksi ”salaliittoteoria”. En usko sahojen kannattavuusongelmat johtuvat pääoman vähyydestä. Vaan enemmänkin sahojen taipumattomuudesta ostajien tarvitsemiin laatuihin. Ostettavat erätkin ovat varmaan olleet niin pieniä että isoja tuotantolaitoksia kannattanut muuttaa tilatuille tavaroille. Onko sitten syy myyjien tehottomuudesta tai sitten sahojen taipumattomuudesta niin sitä voidaan pohtia.
Timppa tuossa mainitsi syitä Valtaran ja Linnavuoren tehtaiden siirtymisestä ulkomaiseen omistukseen. Tietojeni mukaan ei syy ole ollut pääomien riitävyydestä vaan enemmänkin markkinaosuuden lisäyksestä (synergiaedusta). Toisaalta uskon että edelliset omistajat saivat varmaan hyvä korvauksen osakkeiden myynnistä, joka varmaan kiinnostaa aina.
Itävaltalainen Binderholz osti koko Vapo oy:n osakekannan. Uutinen on otettu mielenkiinnolla ja innolla vastaan Lieksan ja Nurmeksen sahojen toiminta-alueella.
Vapolla on ollut valtakunnassa ja paikallisesti valtavan suuri merkitus puuhuollon järjesteliänä ja hankkijana, silloin VR:n ja valtion laitoksetsille, ne olivat niistä suurimpia. Varsinaista suurempaa sahaustoimintaa Vapo ehti harjoittaa Itä-Suomessa 30 vuotta, ostettuaan silloin Lieksan sahan Veitsiluodolta ja 90 .tä luvun alussa Nurmeksen sahan.
Itävaltalaisen Binderholz- konsermin suunnitelmana on tuottaa sahatavarasta profiilipuun kautta aina yksi ja monikerroksisiksi liimattuihin massiivipuihin ja puulevyihin saakka.
Raaka-aineen hankintaan tämä tarkoittaa pieni läpimittaista ja lyhviä pituuksia hankittavaan raaka-aine virtaan. Uudella omistajalla on suunnitelmia tehdä myös uusia investointeja 10-15 miljoonan euron arvosta, jos kauppa toteutuu suunnitelmien mukaan.
Raakapuun oston ja korjuun hoitaisi Harvestia Oy, jolla on ammattitaitoinen, nuorekas ja sopivasti kokemusta toimittaa erikoispuut käyttöpaikalle.
Puuntuottajalle ja metsänomistajalle tämä on hyvä uutinen, syntyy lisääntyvää kiinnostusta pienempiin runkoihin, koska alueella on jo2-3 pienen erikoispuun ostajaa.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.