Itävaltalaiset ostavat Nurmeksen ja Lieksan sahat ! Visioita , mitä he tuovat tullessaan , tuskin ainakaan omia tukkkeja ! Uutta jalostusta vai ovatko bulkkisahureita ? Kenen rahaa sijoittavat ?
Epäilemättä hinta on ollut ostajan kannalta kohdallaan. Varmasti myös ostajilla on hyvät markkinointikanavat, joten siinäkin mielessä varmaan hyvä ostos. En siis usko mihinkään toiminnan alasajoon vaan mieluummin lisäinvestointeihin.
Kuten tuolla toisaalla kirjoitin Vapon Hankasalmen sahasta, niin kannattavuus yksityisiin sahoihin verrattuna on ollut epäilemättä kehno. Esimerkiksi hävikki oli suurta. Siis nyt samasta tukkimäärästä tulee selvästi enemmän myytävää sahatavaraa. Tietysti vielä muitakin tekijöitä. Joka tapauksessa versowoodilaiset vaikuttavat erittäin tyytyväisiltä ostokseensa. Metsänomistajan kannalta ei kylläkään näytä vaikuttaneen hintatasoon positiivisesti. Keitele näyttää siirtäneen hankintojensa painopistettä pohjoisemmaksi ja jättäneen esimerkiksi Jyväskylän tienoot suosiolla Versowoodille.
Miksi sitten eivät suomalaiset ostaneet? Luulisin, että kyseessä on halu välttää liiallista velkaantumista. Esimerkiksi Kiinan kaupassa maksuajat ovat todella pitkiä. Epäilemättä huonon kannattavuuden seurauksena on Vapo jättänyt tarpeellisia investointeja tekemättä, mikä tietysti edelleen heikentää kannattavuutta. Jos ja kun ostaja huolehtii teknisestä kunnosta ja työmoraali palautetaan, niin itävaltalaisten tulo on eduksi itäsuomalaisille metsänomistajille. Ainakin puu menee hyvin kaupaksi.
Puunhankinnasta uutisen mukaan vastaa edelleen Harvestia. Mitähän itävaltalaiset tekevät kuitupuulle, lieneekö sille uusi osoite muualla kuin suomen kolmen suuren myllyissä?
Ja kuusenkin laatu on tosissaan täällä ihan eri luokkaa kuin keskieuroopassa, joten en luule sitä silputtavan bulkkitavaraan.
Eipä ne itävaltalaiset olisi sahoja ostaneet jos niillä ei olisi markkinat valmiina. Meillä ei edelliset sahanomistajat osanneet tehdä kauppaa tai tuottaa sellaista tavaraa joka olisi mennyt kaupaksi. Nyt piti sitten itävaltalaisten hoitaa homma kotiin ja tehdä sellainen saha että saa sellaista mille on menekkiä.
Onhan meillä paljon näitä suuryritysten sahoja jotka tuskailevat sahatavaran huonon menekin kanssa. Mutta toisaalta on niitäkin sahoja jotka sahaavat täysillä ja tavaralle on menekkiä. Ne sahat osaavat mukautua notkeasti markkinatilanteen mukaan ja muuttavat tuotteita asiakkaan haluamaan suuntaan. Nyt ilmeisesti itävaltalaiset ovat hoksanneet saman.
Toivottavasti uudet omistajat saavat sahat menestymään.
Suomesta menisi nytkin tavaraa Japaniin oikeinkin hyvin, mutta mutta. Laadun on oltava parempi ja samoin mittatarkkuus. Jotenkin tuntuu etteivät suomalaiset yritykset ole valmiita investoimaan konekantaan, jolla tekeminen onnistuisi Euroopan ja Pohjois-Afrikan ulkopuolellekkin. Rahaahan ne uudet koneet tietysti maksavat ja voitot hetkeksi pienenevät. Silti saattaisi kannattaa.
Asian vierestä sen verran että olin aikoinaan Lieksassa maatalousharjoittelussa.Harjoittelijan tehtäviin kuului noin viikottain käydä lietevaunulla (pestyllä) hakemassa uimahallin hanasta säiliöllinen vettä ja viedä ja pumpata se sahalle altaaseen jossa kasteltiin näitä Egyptin-parru nippuja.Jotain ötökkä-ainetta siinä oli sekoitettuna.
Vieläköhän ne parrut kuuluu valikoimaan?
Täällä mainittiin Japanilaisten oma saha. Toinen pienempi on Haukiputaalla ja pelaa hyvin.
Japanilaisilla on omat pituusmittansa sahatavaralle, jotka ovat meikäläisiin verrattuna jopa lyhyitä. Ilmeisesti Suomalaiset yrittävät sinnekkin tuputtaa omia ”standardi” mittojaan. Vai onko joku Suomalaisten omistama saha ostanut Japanilaisten pituusmitoilla tukkia?
Paljon puhutaan siitä miten asiakkaan tarpeista pitää lähteä esinm tukin mitoissa, mutta se jää pelkästään puheen asteelle. Jotenkin on niin iskostettu päähän se että toimitus erien pitää olla suuria. Vaikka joku tarjoais mitä hintaa hyvänsä, niin räätälöinti ei kelpaa.
Epäilen että saattaa olla Keski-Euroopan markkinoillakin vastaavaa räätälöidyn tavaran tarvetta, johon Itävältalaiset ovat jo oppineet vastaamaan.
Ja entäs ne Suomen omat CLT-markkinat, epäilempä että pian ei tarvitse enää tuoda Itävallasta.
Itävaltalaisia tietysti kiinnostaa myös Suomalaisten kehittymättömät sahapuumarkkinat. Hyvääkin tukkia saa bulkin hinnalla. Pikkutukkia lähes kuidun hinnalla ja kuitenkin sahauskelpoista puuta menee sellukattilaan. Esim täälläpäin kun pikkutukin suurin latvapaksuus on 18 cm niin selluksi menee jo 37dm ja kaikki sitä lyhyempi puu vaikka olisi miten järeää ja laadukasta.
Eikös sen enso-gutseitinkin juuret olleet siinä että Norjalaiset perustivat sahan Kotkan saarelle?
Japanilaiset käyttävät eripituisia runkotolppia taloissaan, siitä tulee nuo Misawan mitat ja ne menee juuri niihin minun käsityksen mukaan. Suomessa on matala huonekorkeus ja täällä riittää runkotolpaksi n. tai vähän päälle 255. Siihe käy 52-55 oikein hyvin.
Mitenhän ne nuo crosslaminatedtimber -elementit kun liimattua soiroa laminoidaan ristiin niin eihän niissäkään pystypuissa tarvitse kai olla kovin pitkää jos yks huonekorkeus tehdään yhdestä elementistä.
Minua kyllä ihmetyttää se suuri viisaus, joka muutamalla palstalaisella on sahabisneksestä. Itse kyllä suhtaudun kunnioituksella noihin yrittäjiin, joiden toiminnan ansiosta Suomessa tarvitaan näinkin paljon tukkipuuta.
Luulisin, että se pääomien puute yksityisessä sahabisneksessä on suurin kasvua rajoittava tekijä. Ei tekniikka tai markkinaosaaminen. Näillä konserneilla sahaus on taasen vain enemmän tai vähemmän välttämätön paha, joten uusien markkinoiden hakeminen ei kiinnosta. Siksi on todellakin hyvä, että saadaan uutta pääomaa ulkomailta.
Timpan ensimmäinen lause on kyllä NIIN ristiriitainen että pakko kommentoida vain ja ainoastaan sitä.
Kun meillä jollain palstalaisilla on NIIN suurta viisautta sahabisneksestä ettemme hänen mukaansa ilmeisesti kunnioita sahaustoimintaa tai näitä yrittäjiä??
Yksikään sahuri ei tarvitse yhtäkään tukkia jos emme me kuluttajat niitä lankkuja ja lautoja ympäri maailman turuja tarvitsisi. Miten se kunnioituksen puute sitten ilmeni ei kyllä selkiä Timpan jutusta.
Mistähän Timppa se pääoman puute (eli investointien mahdottomuus) kertoo?
Mielestäni se yhtälö on aivan selvä. Jos raakatavara on sahattuun eli jalostetun tavaran kauppahintaan nähden liian kallista ei viivan alle jää pääomaa millä investoida. Miten sitten Itävaltalaisen sahaus tekisi sen NIIN paljon kannattavammaksi ei ainakaan tuolla tavalla selviä että haukkuu muita palstalaisia. Onhan täällä hyviä arvuutteluja aikeista ollut. Minun ajatukseni perustuu vain nähtyyn eli historiaan. Toivon tietenkin että kaikki puuta jalostavat pärjäisivät mutta realistinen totuus vain nyt on että sahaus ei kannata ilman erikoistuotteiden markkinoiden hallintaa. Ei se suomalainen tukki sentään niin halpaa ole.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.