Minkä takia uudistusketjun heikoimman lenkin pitää kärsiä eniten huonoista työolosuhteista?
Jos on huonosti valmisteltu työmaa, hankalat taimet, vääränkokoiset putket, pitkä kävelymatka, kannettava taimia satoja metrejä, niitä ei huomioida urakkataksassa.
Kerran piti taimia raahata parin kilometrin päähän kohtuuttoman pehmeää suota pitkin. Taimia oli paljon, eikä taksaa ollut juuri mitään. me sovimme porukalla, että istutetaan päivässä 250 tainta. MH:lla kuoli käsiin yli 50 000 tainta.
Toinen – Pienempi urakka oli niin täynnä liuskekiveä, että istutuskuoppaa taimelle ei saanut kunnialla oikein itenkään. Kun sai jotenkin kairattua kolon, sitä ei niin vain tilkittykään. Sanoin MHY:n pomolle, että jos laskettaisiin sama palkka kuin paremmasta työmaasta, pitää taimelle tulla hinnaksi 75 snt. Sovittiin tuntipalkka, ja tuntiin 30 minuuttia.
Kuusikko kasvaa sillä kuviolla niin pirusti. Lehtoa, mutta mielettömän kivistä, näytti ihan sivukivi-läjitysalueelta.
Istutustaksa pitää olla sellainen, että sillä pärjää normaalityötahdilla. Ei metsuri mikään hyväntekijä ole, jota voi riistää miten sattuu.
Jos metsätyöstä saa palkkaa vain 90 € / päivässä, ei pidä ihmetellä, jos työntekijä lähtee heti, kun joku muu tarjoaa jotain muuta.
Kauhean ala-arvostettua työtä tuntuu olevan yksi tärkeimmistä ja raskaimmista uudistamisketjun toimenpiteistä. Taimen onnistuneen kasvuunlähdön takeena on huolellisuus istutuksen joka vaiheessa, siitä kun taimi tarhalta lähtee aina viimeiseen maan tiivistykseen ympäriltä saakka. Esson baarin juttuja ei kannata kuunnella eikä aina tuijottaa hintaa vaan katsoa laadun perään ja muistaa, jotta joka työllä pitää olla takuu. On taimillakin kasvuunlähtötakuu, jos itse istuttaakin ja on huolehtinut niistä hyvin, eikä silti taimetu. Syitä voi olla monta mutta taimia ei kannata pilata väärällä säilytyksellä tai huonolla istutuksella.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.