Puuki:”Heleppoa on istutustyö pottiputkella jos maa on pehmeää ja muokattu siihen verrattuna mitä oli aikoinaan turvekuokalla avojuurikuusien istutus muokkaamattomaan maahan.   Ei kuitenkaan niin tuottosaa kuin raivausahatyö on ainakin firmoille. Säästöpuupuskinen jättämisen ei luulisi olevan kellekään   liian vaikiaa kun sen oikein opettelee ensin.”

Totta Puuki puhuu, helppoahan se on putkella istutus, kuokkaan verrattuna. Ja halpaa. Samalla on kuitenkin muistettava, että, kun ennen hyvä mies kuokki 500 tainta päivässä, tänään on saatava 2000 tainta. Vuonna 1996 sain muokattuun maahan avojuuria istuttaissa 65 penniä per taimi = noin 10,9 senttiä. Vuonna 2021 sain pottiputkella 9 senttiä taimelta=noin 56 penniä. On ainakin istuttajan osalta kustannukset laskeneet melkoisesti, kun ottaa huomioon rahanarvon muutokset.

Ei se säästöpuskien jättäminen niin yksinkertaista ole, kun luulisi. On tunnettava kaikki uhanalaiset kasvit ja uhanalaisten eläinten elinympäristöt, ympäristöstä poikkeavat pienialaiset lehtolaikut,sammalalueet, norot ,tihkualueet jne. Jos olisikin se ja sama mihin jonkin ryhmän jättää, ei siinä todellakaan olisi mitään vaikeaa.

Kaksi kertaa on tullut vastaan istutustyömaa, joissa ei ole löytynyt  – taikka työstä vastaava ei ole uskaltanut sopia sellaista taksaa, että se olisi ollut edes siedettävä. Toinen oli niin hankala maaperä, että avojuuritaimien istuttaminen kunnolla oli ainakin kymmenen kertaa työläämpää kuin normaalissa kuviossa. Laskutus tuntitaksalla. (0,65 mk / taimi ei riittänyt)

Toinen oli opetuslapselle sysätty tosipaha työmaa, jossa hän ei kertakaikkiaan saanut käytännössä minkäänlaista tulosta, Oli niin kova savimaa, että ei istutusvälineet uponneet maahan huonostikaan. Minä olin hänelle kaverina ja ruhjoin kahdeksan kilon rautakangella istutuskuopan kohdat möyheäksi, johon putkella meni taimi. Siinä olisi pitänyt taksan olla jotain Euron luokkaa / taimi. Meni sekin tuntityöksi, poika sai minunkin tunnit – Ahkera kun oli.

Pottiputken keksiminen helpotti istutusurakoita paljon. Ei kuokkimalla ehdi eikä pidäkään ehtiä lähellekään samoihin istutusmääriin kuin seisaaltaan pottiputkella tökittäessä, jos on hyvät olosuhteet.   Luonnontuntemusta opetetaan metsäkouluissa ja kursseilla ,  jos siitä uupuu raivaussahatyömiehellä.   Istutustaksat ei ole järin hyviä . Olisi parempi tehdä vähän kunnolla kuin paljon ja huonosti tehden.  Jos tekkee päin /settä niin parempi kun ei tekisi istutusta ollenkaan.   Mutta se liksa noudattelee samaa metsäpään hinnoittelua joka näkyy kaikessa , eniten puun kantohinnoissa.

Tottahan pottiputki helpotti työntekoa. Samalla se myös laski istutustaksoja niin, että tuota ”helpotettua” työtä täytyy tehdä niin paljon, että siinähän lopulta väsyy, jos pyrkii pääsemään samoille ansioille, kun kuokkahommissa.

Opiihan niitä luontoasioita todellakin metsäkouluissa. Käytäntö ei vaan ole sitä, mitä koulussa opetetaan. Jokaisella firmalla on vielä monenlaista omaa ohjetta asioista ja ne ovat jatkuvasti muuttuvia. Osassa niistä ei ole mitään järkeä. Luontokohteita on mekittävä maastoon, ne on merkittvä myös kartalle, on otettava kuvia johtajille ja isännille. Ihme, että ei tarvitse vielä taluttaa maanomistajaa, tai yhtiön edustajaa ihailemaan noita hoitamattomia luonto/rytökohteita. Pitäisikö siis metsureiden istua vuodesta toiseen muutama kuukausi kolunpenkillä, että oppii taas jotain uutta mitä viisaat tutkijat ovat taas luonnosta keksineet?

Turha puhua, että istutuksessa täytyisi panostaa laatuu, siitä ei makseta. Vain istutusmäärästä maksetaan. Kaikesta tuosta yksikköhinnan jälkeenjäämisestä huolimatta istutuksilla pärjää paremmin, kuin raivaussahatöissä. Raivaussahalla tulee vielä omia kustannuksia, eikä lomakorvauskaan kartu kokonaispalkasta.

Sen verran pitää panostaa laatuun, että ei tartte mo:n tai jonkun muun paikata jälkiä jotta taimet ei esim. kuivu koloihinsa juuripaakut peittämättöminä.  Siitä tulisi isompi vahinko kuin jos jättää kokonaan istuttamatta ne taimet.    Jonkun säästöpuskan jättäminen taimikossa ei voi olla liian vaikeaa.   Vai onko jokin firma keksinyt millä konstilla voidaan laskuttaa maltaita th:sta, kun otetaan kuvia säästöpöheiköistä ja muista eteen sattuvista erikoisista taimikkokohteista ja lähetetään mo:lle todisteeksi hyvästä taimikonhoidosta ?       Ennen maksoin metsurille suoraan ja maksoin lomarahatkin ellei ollut yrittäjämetsuri hommissa.  Taksat oli inhimillisempiä  maksajallekin mitä nyt kuulostaa olevan ; voi olla lähtöhinta ~ 400-500 €/ha . Se on jo puoliksi ryöstöä jos kyseessä on esim. helppo varhaisperkauskohde.