› Keskustelut › Metsänhoito › Istutustaimien kasvuvertailu

Esillä 9 vastausta, 21 - 29 (kaikkiaan 29)
1 2 3

  • Istutustaimien kasvuvertailu

    Lähetetty: 14.3.2015, 10:37

    Kaikenlaisia kodinkoneiden laatutestejä ja vertailuja on lehdet väärällään. Kun ostan kodinkonetta, niin netissä saan siitä kaikki tiedot ymmärrettävässä muodossa. Silmiini ei sitä vastoin sattunut yhtään kuusentaimien kasvu-laatuvertailua. Nettiä selaamalla selvisi, että ainakin Metla tutkii asiaa. Lienevätkö tutkimustulokset niin tulenarkoja, ettei niistä kerrota taimien käyttäjille?

    Kysymys kuuluu siis, mistä saisi tietoa näistä tutkimuksista tai jonkun muun tekemisistä tutkimuksista. Sama koskee myös männyn siemeniä. Eihän käyttäjää paljoa ilahduta, kun taimilaatikossa tai siemenpakkauksessa lukee erilaisia alkuperätietoja, kun ei kuitenkaan niistä mitään ymmärrä.

    Tekijä
    Timppa
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Timppa 20.3.2015, 08:41

    Tukkimiehentäiongelma on tosiasia. Ainakin meillä suuremman tilan mailla, joissa hakataan vuosittain. Pitää olla hakkuun ja istutuksen välillä yksi kasvukausi. Siis tänä vuonna hakattu alue voidaan istuttaa vuonna 2017.

    Viime keväänä testasin (viimeisen kerran) asiaa. Oli kohde, jossa epäilin runsasta heinittymistä. Siksi 2013 hakattu alue mätästettiin niin hyvin kuin meidän mailla onnistuu ja istutettiin viime keväänä. Lopputulos, että 70 % taimista oli syöty. Vakuutus kyllä korvasi lähes kaiken. Harmitti kuitenkin.

    Toisen tilan mailla, jossa mätästys onnistuu, ei tukkimiehentäistä ole ollut haittaa. Ei suuremman tilan turvemailla, jotka ojitusmätästetty.

    Timppa 20.3.2015, 08:46

    Lisäisin vielä sen, että tukkimiehentäiriesa alkoi vuonna 2007. Sitä ennen saattoi huoletta istuttaa hakkuuta seuraavana vuonna ilman mitään vaikeuksia.
    Liekö sitten syynä ilmastonmuutos vai jokavuotiset hakkuut vai mikä.

    A.Jalkanen 20.3.2015, 10:11

    Tiheä hakkuurytmi samalla alueella voi lisätä tukkimiehentäituhoja, koska seuraavan hakkuun ja istutuksen tullessa aluella on jo valmiiksi paljon kärsäkkäitä. Muutaman vuoden tauko hakkuiden välillä olisi eduksi.

    Timppa 20.3.2015, 11:03

    Niin minäkin olen ajatellut, että lähekkäin tapahtuvat hakkuut edistävät tukkimiehentäiden lisääntymistä. Siksi pyrinkin tekemään hakkuut eri vuosina mahdollisimman kaukana. Käytännössä tämä on kuitenkin lähes mahdotonta, kun keskimäärin joka vuosi on tehtävä erilaisia hakkuita paljon.

    Tukkimiehentäitä ilmaantuu vaikkei hakkuuta olisi ollut paria kilometriä lähempänä. Niihin on vain sopeuduttava. Periaatteessa jopa pahempi riesa kuin hirvet eikä niistä ole paistiksi.

    A.Jalkanen 20.3.2015, 13:51

    Mielenkiintoinen havainto tuo juurten kiertyminen. Kyseessä voi olla ilmiö joka on saanut alkunsa jo taimitarhalla, eli paakku on ollut alun perin liian pieni kyseiselle taimityypille tai kasvatusaika tarhalla on ollut liian pitkä.

    Sanotaan että metsässä rauduskoivun pitää saada juuret kivennäismaahan, eli kyseessä voisi olla myös ravinnepuutos kasvupaikalla.

    Tuosta kuusentainten monilatvaisuudesta taimitarhalla sanoo alan perusteos eli Risto Rikalan ”Metsäpuiden paakkutaimien kasvatusopas” (Metsäkustannus) siten, että monilatvaisuus on vika, eli niitä ei saa olla taimierässä paljoa. Omissa istutustaimissani olen niitä nähnyt satunnaisesti. Kirjan mukaan monilatvaisuutta voi aiheuttaa peltolude tai halla (ahava).

    Korpituvan Taneli 20.3.2015, 15:55

    Timppa:
    ”Lisäisin vielä sen, että tukkimiehentäiriesa alkoi vuonna 2007. Sitä ennen saattoi huoletta istuttaa hakkuuta seuraavana vuonna ilman mitään vaikeuksia.
    Liekö sitten syynä ilmastonmuutos vai jokavuotiset hakkuut vai mikä.”

    Ei mikään ilmaston muutos. Tukkimiehen täi oli ongelma jo 60-luvulla. Sääntö olikin että yksi vuosi vähintään väliä ennen istutusta, että ötökät vähenee.
    Sitten keksittiin myrkyttää taimet tukkimiehen täitä vastaa ja ongelma hävisi kerralla.
    Tietääkseni juuri 2007 paikkeilla taimitarhoilta kiellettiin nämä kunnon myrkyt ja sitä kautta olemme palanneet tukkimiehen täin suhteen lähtötilanteeseen. Eli välivuosi, eikä hakkuita vierekkäisillä kuvioilla. Kunnon mätästys auttaa myös paljon.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Ammatti Raivooja 20.3.2015, 18:56

    Jos turvemaa on tätä lehmänpaskamaata mikä lörtsähtää kun siihen taimen tamppaa niin siinä ei auta kun mahdollisimman pieni taimi. Jo kuusella kerkkien puhkeaminen riittää kaatamaan taimen. Taimen taputtelu suoraankin on tarkkaa hommaa. Juuriston kiertymiseen niin koivun juuret on huonoja sitomaan paakkua, joten niitä kasvatetaan isoissa paakuissa reilusti, joten voi olla, että ne on ollu liian isoja, että juurtuminen epävakaaseen maahan olisi tarpeeksi nopeaa. Isoissa paakuissa ei ole näitä jurmuja ollu niinkuin nykyään pienissä kasvatuskennoissa, jotka pitäs ehkäistä juurten kiertymistä.

    Tuota monilatvaisuutta on ihan nimeksi taimitarhatamissa ja se tapahtuu enemmänkin kait metsässä hallan, ahavan, myyrien ja muiden latvasilmun nokkijoiden toimesta. Täälläpäin ahava on suurin taimien vikuuttaja niin kasvatuksessa kuin metsässäkin niin parhaat taimet on mitä saa kevät istutuksiin on pakkasvarastoidut.

    tamperelainen 21.3.2015, 16:47

    Kun istuttelette noita kivisiä muokkaamattomia maita,niin millä välineellä homman teette?Omien kokemusten mukaan pienimmäläkään pottiputkelle ei tee oiken mitään

    Timppa 21.3.2015, 18:47

    Pottiputkella istutetaan. Vaatii kärsivällisyyttä löytää hyvä istutuspaikka. Eivätkä päivätulokset voi olla kummoisia.

Esillä 9 vastausta, 21 - 29 (kaikkiaan 29)
1 2 3