Keskustelut Metsänhoito Istutustaimien kasvuvertailu

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 29)
  • Istutustaimien kasvuvertailu

    Kaikenlaisia kodinkoneiden laatutestejä ja vertailuja on lehdet väärällään. Kun ostan kodinkonetta, niin netissä saan siitä kaikki tiedot ymmärrettävässä muodossa. Silmiini ei sitä vastoin sattunut yhtään kuusentaimien kasvu-laatuvertailua. Nettiä selaamalla selvisi, että ainakin Metla tutkii asiaa. Lienevätkö tutkimustulokset niin tulenarkoja, ettei niistä kerrota taimien käyttäjille?

    Kysymys kuuluu siis, mistä saisi tietoa näistä tutkimuksista tai jonkun muun tekemisistä tutkimuksista. Sama koskee myös männyn siemeniä. Eihän käyttäjää paljoa ilahduta, kun taimilaatikossa tai siemenpakkauksessa lukee erilaisia alkuperätietoja, kun ei kuitenkaan niistä mitään ymmärrä.

  • Timppa

    Siis tarkoitan juuri eri siemenalkuperää olevien taimien kasvua. Elikkä käytännössä kaiketi eri toimittajien taimien kasvua,

    Ammatti Raivooja

    Kuusen paakkutaimien kasvatusaika ja juuristo, Jouni Partanen, Luke

    http://www.metla.fi/tapahtumat/2015/taimitarhapaivat/pdf/Partanen2.pdf

    En tiedä onko jossain vertailua taimitarhojen välillä taimista.

    Niko

    Tanelin kauhistukseksi linkki! Tuossa on kuitenkin jotain, en lukenut tarkemmin.

    http://www.metla.fi/aikakauskirja/full/ff11/ff111053.pdf

    Ammatti Raivooja

    Näitä jalostetun siemenien toimittajia on niin vähän, että en tiiä. Onko tälläsellä tutkimuksella taas muuta virkaa kuin tutkimuksen ilo. Musta riittää, että siemen on ilmoitettu jalostetuksi. Nää taimien ulkoiset ominaisuudet on se mihin kannattaa huomio kiinnittää taimia shoppaillessa.

    Nikon linkissä on kasvullisesta lisäyksestä eli kloonaamisesta. Jos jo nyt kauhistellaa miten paljon taimet maksaa niin minä en tahdo uskoa tämän yleistymiseen. Voi olla kaukana tulevaisuudessa jos istutusmäärät alenevat.

    A.Jalkanen

    Entisenä taimitutkijana sanoisin, että istutustaimien kasvuun vaikuttaa eniten sellaiset tekijät kuin: alkuperä eli siemenen tyyppi (metsikkösiemen vai jalostettu, 1. vai 2. sukupolven jaloste), taimen tyyppi (puulajin ja taimilajin sopivuus istutuspaikalle), taimihuolto (taimesta huolehtiminen tarhalta istutuspaikalle), istutuksen huolellisuus ja tietysti istutuspaikan olosuhteet (valo, vesi, ravinteet, happamuus, lämpö). Näihin tekijöihin verrattuna taimitarhan vaikutus on niin häviävän pieni, ettei sitä varmaan pystyttäisi kokeellisesti edes osoittamaan. Kaikilta toimivilta tarhoilta saa nykyisin varmasti kunnon taimia – bisnes loppuu nopeasti ellei näin ole.

    Ammatti Raivooja

    Sanoisin, että eroja on taimitarhojen taimilla, myös sisäistä vaihtelua on. Monenlaista taimea on tullu maahan mätettyä ja se miten taimi lähtee kasvuun vaikuttaa tietysti maaperän ohella paakun koko, taimen pituus&paksuus ja kasvunopeus. Tää pituus on maastomenestyksen kanssa kaikkein oleellisen varsinkin syysistutuksissa koska ahava on todella tuhoisa ja keväällä istuten pikkupaakun ensimmäisen talven lumikuorman kestämisen kannalta jos se taimi on todella pitkä.

    Visakallo

    Sitten vielä vaikuttaa aika paljon sekin, jätetäänkö istutetut taimet ensimmäisiksi elinvuosiksi oman onnensa nojaan, vai huolehtiiko joku niistä.
    On tullut nähtyä sekin, että isäntä noitui taimitarhalta kymmenen vuotta sitten saamiaan taimia täysin raivaamattoman ryteikön laidassa!

    Timppa

    Minun koneella ei kumpikaan linkki jostain syystä auennut.

    ”Entiseltä taimitutkijalta” Annelilta kysyisin, että kuinka suuret kasvuerot on erityyppisistä siemenistä kasvatetuilla taimilla.

    Ammatti Raivooja

    Poista välilyönnit ku oot kopioinut linkin. Esim. Minun linkissä on välilyönti 2015 jälkeen ja Nikon linkissä f ja uun välissä. Jostain syystä koodi pätkäsee pitkät sanat välilyönnillä.

    Korpituvan Taneli

    Eroja on paljonkin eri taimierillä ja eri vuosina.

    On jäänyt mieleen männyn avojuuritaimista 80 luvulta. Istuttelin aukon 83 ja jäi muutaman kymmenen taimen vajaus. 84 syksyllä sitten totesin että täydennystä tarvittaisiin ja niinpä tilasin kevääksi muutaman sata tainta. Kyllähän ne jo istuttaessa olivat ihan hyviä ja terhakoita, mutta ei nyt silti mitenkään poikkeavia. Istutin niitä sitten sellaiseen heinittyneeseen peltoonkin muutaman kun jäi tähteeksi.
    Nyt se ”aukko” on sitten jo hetkestä harvennettu, yhä vielä löytyvät ne täydennystaimet sieltä. Ne ovat pisimpiä, suoria ja ohutoksaisia. Siinä heittyneessä pelossakin, liian rehevässä maassa ja väljässä paikassa niistä ei tullut leveäoksaisia susipuita. Sinänsä ihme että siitä heinikosta selvisivät, mutta kasvoivat vielä kauniin, hento oksaisen rungonkin.
    Aina on sanottu ettei se pellonlaitapuu perintötekijöiden takia kasva leveäksi ja oksikkaaksi vaan tilan ja ravinteitten perusteella, tämä kokemus lätkii sitä sanontaa korville. Nämä täydennystaimet olivat jotenkin omaa rotuaan, ne erottuvat yhä vielä jokaisella kasvupaikalla, mihin niitä pantiin.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 29)