Putkella on hutkittu jopa muokkaamattomaan maahan. Äestysjälkeen on paljon helpompi ja parempi istuttaa kuin varsinkin mättäisiin.

Minulle ei tule Metsälehteä mutta aloittajan toteamaan ja muuhunkin voin kuitenkin sanoa sanasen pitkästä aikaa. Aloitin metsurinurani vuonna 2005 valmistuttuani kolmivuotisesta metsäalan perustutkinnosta. 2005 keväällä kylvin harjoittelussa äestysjälkeen mäntyä.

Keväällä 2006 pääsin istuttamaan varsinaisessa työssäni. Silloin vuosina 2006-2009 muistan, jotta istutettiin Etelä-Karjalassa mäntyä äestettyyn vakoon. Kankailla. Näen yhä paljon äestettyjä maita, useimmiten kylvettyjä.

Sittemmin en muista äestysjälkeen istuttaneeni. Toiset metsurit ovat olleet kylvöhommissa, sen tiedän. Itse olen työskennellyt rehevimmillä alueilla vuosia, kankaista ei ole ihan viime aikojen kokemuksia.  Muokkausta on pyritty siinä kohden kuitenkin minimoimaan, ettei maanpintaa rikkoidu turhaan. Äestysjälkeen kun hyvänä koivun siemenvuonna lappaa siementä rutosti, niin jopa on koivuviidakkoa *polkunaan* raivattavaksi, joka sekin on iso kustannustekijä.  Kunttaa ei ole tarvis rikkoa yhtään enempää  kuin istutuslaikun verran.

Istutuskoneen käytöstä on taidettu yhtiössämme luopua, koska kuviot on pienialaisia. Koska istutuskone käy vain parhaille maille, niin vähäksi jää sen osuus. Kuulen kyllä myös paljon  väitteitä, että koneistutus on taloudellista ja jälki parempaa kuin miestyönä.  Toki, kun se muokkaa samalla, istutus tapahtuu aina tuoreeseen mättääseen ja palstalle menosta jää yksi mieskäynti välistä pois. Istutuskone tiivistää vain toiselta puolen, eikä se tunnista, jos siinä on juuri, kivi tms alla, niin silloin taimi kyllä jää viipottamaan. Kasetinlataukseenkin  tarvitsee  ukon hypätä puikoista pois ja niitä taimiakin pitää erotella kasettiin. Nopeampaa koneistutus ei ole. Säästö tullee juuri sitä, että muokkaus tapahtuu samalla.

Metsänhoidossa ei ole yhtä ainoaa totuutta. On valittavana eri tavoista uudistaa kullekin maapohjalle ja metsätyypille sopivin. Usein valitaan  kustannustehokkain menetelmä. Istuttajaa on moneen lähtöön. Varhaishoitoon  mennessä ei voi useinkaan enää erottaa, onko joku kohde kone-vai miestyönä istutettu ja onko asialla ollut peruskoululainen vai ammattilainen. Männyn kylvökohteet erottaa kyllä.. Mutta ei siinäkään, onko asialla ollut muokkaus-ja konekylvö vai muokkaus ja ihmisen äekseen lykkäämä siemen. Luonto korjaa muutamassa vuodessa ihmisten virheitä, tulee luontaista taimikkoa,  tai luonto  pilaa; mm- myyrä, hyönteis, halla.- tms. tuhot. Kova kuivuus istutuskauden aikana tai jälkeen voi myös pilata hyvinkin suoritetun uudistamisketjun.

Minun puolesta istutuskoneet saa kehittyä ja korvata miestyön vaikka kokonaan mutta niin tuskin tulee tapahtumaan! Johan tästä aiheesta on väännetty 15 vuotta, ainakin  Naismuistin mukaan;  (niin kauan kuin metsäalalla olen ollut)  niin ei ole maastot parantuneet kivikkoisuudesta ym. tänä aikana 🙂 Pottiputkella tapahtuvassa istutuksessa on hauska puoli se, että kuulee muuttolinnut ja näkee kevään ynnä kesän heräämisen, mitä raivaussahatyössä ei kuule ja huomaa.

(kirj.virheitä korj.)

Sammaa mieltähän me ollaan. niinku lammas tuohelle paskantastas. Niihän se menee… Tokitoki, voisit sinä mulle monia asioita opettaa…niin minäki sinulle jos nyt et oo ihan täysin oppinut….eppäilempä…vaimoki on kuulemma minua viisaampi ja aina.